Tällainen
minä olen

Tuntuuko nykyaikainen sateenkaarisanasto liian kirjavalta?
Tämän jutun luettuasi ymmärrät paremmin, mistä puhutaan.
Kolme nuorta aikuista kertoo, miten he haluavat määritellä itsensä.

Heidi Moisio HS, teksti

Heidi Piiroinen, kuvat ja videot

Olenko omniseksuaali vai bi? Polyromanttinen boyflux vai sittenkin genderfluid? Voisiko demiseksuaali kuvata minua?

Nuorten keskusteluissa vilisee termejä, jotka voivat olla monille vieraita. Nuorille itselleen sanavalinnat ovat kuitenkin usein valtavan tärkeitä, sillä ne vastaavat perustavanlaatuiseen kysymykseen: kuka minä oikein olen?

Termejä pohdiskellaan muun muassa sateenkaarinuorten nuorisoverkkotalo Loisteessa. Palvelu toimii sosiaalisen median Discord-alustalla.

Loisteessa 13–20-vuotiaat nuoret voivat keskustella anonyymisti aiheesta kuin aiheesta. Arkisten puheenaiheiden joukkoon mahtuu paljon arkaluontoistakin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää pohdintaa.

”Osa nuorista tulee verkkonuorisotaloon käsissään iso polttava kysymys, joka pitää saada sanottua”, kertoo nuorten hyvinvointihankkeen projektipäällikkö Sanna Immonen Seta ry:stä.

”Toiveena on, että aikuinen ja muut nuoret voisivat auttaa kysymyksen kanssa. Se voi koskea itsemäärittelyä: kuinka koen oman sukupuoleni ja mikä voisi olla minun identiteettini”, Immonen kertoo.

”Kaikilla ihmisillä
on tarve kuulua johonkin.”

Kun ihminen löytää tavan määritellä itsensä, hän voi helpommin löytää myös itselleen sopivan yhteisön.

Tarve kuulua johonkin on kaikilla ihmisillä, Immonen muistuttaa. Määrittelyjen avulla voi löytyä muitakin, jotka tunnistavat itsensä samankaltaisiksi.

”Yhteenkuuluvuuden tunne luo turvaa. On tärkeää tuntea, ettei ole ainoa, joka tuntee näin tai määrittelee oman sukupuolensa näin.”

Minäkuvan pohdinta auttaa nuorta myös hahmottamaan, millainen aikuinen hänestä voi tulla.

Sukupuoli ja suuntautuminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne ovatkin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Ihminen voi kokea olevansa esimerkiksi mies, nainen, sukupuoleton, muunsukupuolinen tai intersukupuolinen.

Transsukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määritettyä sukupuoltaan. Transsukupuolisella ihmisellä voi olla tarve lääketieteelliselle sukupuolen korjaamiselle.

Seksuaalisella ja romanttisella suuntautumisella viitataan siihen, millaisiin ihmisiin henkilö tuntee vetoa. Perinteisesti suuntautumisesta on puhuttu hetero-, homo- ja biseksuaalisuutena.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta kuvaava sanasto on kasvanut ja kirjavoitunut merkittävästi, jos vertaa vaikkapa viidenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin homoseksuaaliset teot tai samaa sukupuolta olevien välinen ”haureus” poistui rikoslaista rangaistavana tekona.

Yksi keskeinen muutos on se, että synti-, rikos- ja sairausleimojen vaikutus sateenkaarisanastoon on vähentynyt, kertoo kasvatussosiologian dosentti ja vanhempi tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta.

”1980-luvulla alettiin entistä useammin puhua homoseksuaalien rinnalla biseksuaaleista, ja homo ja lesbo yleistyivät termeinä”, Lehtonen kertoo.

2000-luvulla alettiin puhua panseksuaalisuudesta eli vetovoimasta, jota ihminen tuntee sukupuoleen katsomatta. Käyttöön tuli myös muita termejä, joilla korostaa eri puolia seksuaalisesta ja romanttisesta kiinnostuksesta.

Myös aseksuaalisuus ja aromanttisuus ovat yleistyneet etenkin nuorten itsemäärittelyn tapoina. Ne kuvaavat henkilöä, joka tuntee vain vähän tai ei lainkaan seksuaalista tai romanttista vetoa muita ihmisiä kohtaan.

Nykyisellään etenkin nuorten käyttämien käsitteiden kirjo on jo niin laaja, että sateenkaariasioihin vihkiytymätön ei välttämättä ymmärrä läheskään kaikkia termejä. Ilmaisut myös muuttavat merkitystään ja voivat eri puhujan käyttäminä tarkoittaa eri asioita.

Jukka Lehtosen mukaan nuoret voivat suhtautua termeihin enemmänkin laatusanoina kuin identiteettiä selittävänä kokonaispakettina.

”Moni nuori määrittelee oman sukupuolensa jollain tietyllä termillä. Sen lisäksi hänellä voi olla eri määritelmä seksuaaliselle ja romanttiselle suuntautumiselleen”, Sanna Immonen kuvailee.

Ihminen voi määritellä olevansa esimerkiksi cisnainen ja aseksuaali panromantikko.

Se tarkoittaa, että hän tuntee syntymäsukupuolensa naisena omakseen, ei tunne seksuaalista vetovoimaa kehenkään mutta voi ihastua tunnetasolla ihmiseen sukupuolesta riippumatta.

”Jonain päivänä voi kokea olevansa
tosi feminiininen ja toisena
päivänä vaikkapa
muunsukupuolinen henkilö.”

Kuvauksiin voi liittyä myös täydentäviä lisämääreitä.

Sanna Immonen mainitsee esimerkkinä sanan flux, jota voidaan käyttää kuvaamaan sukupuolen joustavuutta. Esimerkiksi girlflux-sanaa käyttävä henkilö voi mieltää itsensä pitkälti tytöksi, mutta kokemus sukupuolesta ei ole täysin pysyvä.

”Jonain päivänä voi kokea olevansa tosi feminiininen ja toisena päivänä vaikkapa muunsukupuolinen henkilö”, Immonen kuvailee.

Genderfluid-termillä voi ilmaista liukuvaa sukupuolikokemusta. Sen suomennos voisi olla vaikkapa sukupuolijoustava.

Questioning puolestaan tarkoittaa, että ihminen vielä pohtii identiteettiään.

Nuoret sallivatkin itselleen mahdollisuuden vaihtaa tapaa, jolla kuvaavat itseään.

”Monet nuoret suhtautuvat termeihin ja käsitteisiin käytännöllisesti: eri tilanteissa saatetaan käyttää eri termejä ja tapoja ilmaista itseään kuin toisissa, ja jos löytyy parempi termi, aiemmasta voi luopua”, Jukka Lehtonen kertoo.

Termejä lainaillaan Lehtosen mukaan vieraista kielistä, nykyään etenkin englannista. Maahanmuuttajayhteisötkin ovat saattaneet tuoda vaikutteensa omista kielistään.

Termit leviävät ja muotoutuvat sateenkaariyhteisöissä ja mediassa. Etenkin verkko ja sosiaalinen media ovat sateenkaarinuorille merkittäviä kanavia tietoa etsiessä.

Myös identiteetit itsessään ovat joustavia. Sanna Immosen mielestä nuoret ovat usein hienosti sisäistäneet mahdollisuuden muutokseen: he ymmärtävät, että se, miten he ovat nyt, ei määrittele sitä, mitä he ovat mahdollisesti tulevaisuudessa.

”Myös vanhat ihmiset voivat muuttaa tapaa kuvata omaa sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan tai antaa sanoille uusia sisältöjä”, Lehtonen sanoo.

”Suomessa on esimerkiksi lisääntynyt vaikka sellainen, että aikuiset tai nuoret voivat jossain todeta olevansa tavallisia cisheteroita, mikä ei ollut lainkaan yleistä vielä kymmenen vuotta sitten.”

Jos itsemäärittely on nuorelle oleellista, toive tulla kohdelluksi sen mukaisesti on tärkeää. Se lisää nuoren hyvinvointia, Jukka Lehtonen sanoo.

Itsensä määrittely ja sitä kautta hyväksytyksi tuleminen voi saada nuoren hyväksymään paremmin myös itsensä omanlaisenaan yksilönä. Se on merkittävä asia itsetunnon kannalta.

HS haastatteli kolmea nuorta sateenkaariaikuista. Näin he halusivat määritellä itsensä.

Armida
Hälikkä, 18

Demiseksuaali

”Voin tuntea seksuaalista vetoa jotakuta kohtaan vasta sitten, kun minulla on vahva tunneside tähän ihmiseen.”

”Pidin itseäni pitkään ihmisenä, joka ei tunne seksuaalista vetovoimaa ketään kohtaan. Olin todella ok aseksuaalisuuteni kanssa. Se, etten kokenut seksuaalista mielenkiintoa ketään kohtaan, ei haitannut itseäni koskaan.

Sen sijaan moni kumppani lähti pois elämästäni kuultuaan, etten halua harrastaa seksiä. Se toki vaikeutti elämää. Oli vaikea löytää sellaista kumppania, joka haluaa olla suhteessa, jossa ei ole seksuaalisuutta mukana.

Voin ihastua millaiseen ihmiseen tahansa: miehiin, naisiin, muunsukupuolisiin, androgyyneihin, sellaisiin, jotka eivät koe olevansa yhtään mitään.

Joulun ja uudenvuoden välissä aloin seurustella miehen kanssa, joka oli ollut ystäväni jo parin vuoden ajan. Nykyinen suhde on ensimmäinen, jossa olen kokenut oikeasti seksuaalista vetoa ketään kohtaan. Suhteen myötä tajusin, että en olekaan aseksuaali vaan demiseksuaali.

Minulle demiseksuaalisuus on sitä, että voin tuntea seksuaalista vetoa jotakuta kohtaan vasta sitten, kun minulla on vahva tunneside tähän ihmiseen. Minun pitää tuntea, että tämä ihminen on luotettava ja turvallinen ja että todellakin tykkään hänestä.

Tuntuu oudolta, kun on monta vuotta määritellyt itsensä aseksuaaliksi ja sitten tulee yksi ihminen elämään ja joutuu toteamaan että hei, enkö olekaan. Demiseksuaalisuus on sellainen identiteetti, jonka kanssa minun on hyvä olla.”

Esra
Mertanen, 19

Pan questioning andro

”Jos kukaan ei sanoisi vastaan, olisin vihillä jo päivän jälkeen.”

”Lapsena lempparihahmojani olivat pahismiehet, kuten Dustin Hoffmanin esittämä kapteeni Koukku. Sittemmin tajusin, että siinä taisi olla ihastusta mukana.

Määrittelen itseni androseksuaaliksi: tykkään maskuliinisuudesta. Ihmisen sukupuolella ei sinällään ole minulle merkitystä, vaan viehätyn tavasta, jolla hän presentoi itseään. En pelkästään siitä, miltä hän näyttää, vaan myös miltä hän kuulostaa, miten käyttäytyy tai ilmaisee itseään.

Olin 14, kun tulin ensimmäisen kerran ulos kaapista, silloin biseksuaalina.

Sen jälkeen olen kamppaillut sukupuoleni kanssa. Synnyin tytöksi, mutta olen transmies ja aloittamassa testosteronihoidon.

Seksuaalinen heräämiseni tuli lopulta aika myöhäisessä vaiheessa. Pitkään oli niin, että minua ei kiinnostanut, ei ollut ihastumisia, ei mitään. Vasta lukiossa aloin miettiä näitä asioita kunnolla.

Ikää ei ole vieläkään paljoa, enkä ole seurustellut hirveästi, mutta nykyään kyllä ihastun ja ihan liian nopeasti! Jos kukaan ei sanoisi vastaan, olisin vihillä jo päivän jälkeen.

Parhaillani seurustelen miehen kanssa.

Olen paitsi androseksuaali, myös pan questioning. Pan tarkoittaa, että voin tuntea vetoa mihin sukupuoleen tahansa, mutta sana ’questioning’ antaa tilaa epävarmuudelle: olen vielä prosessissa tai annan tälle mahdollisuuden.

On hyvä, että löytyi sanoja, jotka pystyin syöttämään Googleen, kun halusin ymmärtää itseäni paremmin, saada tietoa ja vertaistukea. Nykyään seuraan laajasti Setaa ja kaikkia Prideja, jotta saan tietoa sateenkaariasioista. Käyn chattaamassa verkkonuorisotalo Loisteessa ja SMOK:ssa [Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa]. Tykkään keskustella näistä asioista.

Vaikka määritelmät helpottavat keskustelua, en kuitenkaan halua lokeroida itseäni. Tärkeintä on, että tiedän, että juuri nyt tykkään tästä ihmisestä.”

Kaius
Lapinleimu, 27

trans queer

"Jokin termi on tärkeää olla, jotta voi löytää oman yhteisönsä."

”Olen käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin, mikä tekee minusta transtaustaisen miehen. Kun sukupuoli-identiteetin tutkimusjakso oli ohi ja hoitoprosessi alkanut, minun oli huomattavasti helpompi tapailla ihmisiä.

Ennen korjausprosessia olin deittaillut lähinnä miehiä. Kun oma identiteetti vahvistui ja oma oleminen sekä itsensä kantaminen helpottuivat, se avasi ovia. Viimeisin suhteeni olikin naisen kanssa, eikä sukupuoli ei ole itselle enää merkittävä tekijä kumppanin valinnassa.

Olen viimeisen parin vuoden ajan pyöritellyt mielessäni, miten määritellä itseni. Olen tullut siihen tulokseen, että termi queer kuvaa minua kaikkein parhaiten termin ongelmallisuudesta huolimatta.

Termiä on jossain välissä käytetty haukkumasanana, mutta aktivistit ovat alkaneet pikku hiljaa ottaa sitä takaisin haltuun ja sen stigmaa yritetään aktiivisesti purkaa. Vaikka queer esiintyy toisinaan eräänlaisena kattokäsitteenä, jonka alle mahtuu monenlaista moninaisuutta, se on myös oma identiteettinsä, johon liittyy itsensä määrittelystä kieltäytyminen.

Koska oman seksuaalisen suuntautumisen tarkka määritteleminen on minulle hankalaa ja oikeastaan jopa tarpeetonta, tällainen merkitykseltään moninainen termi tuo itseni määrittelyyn joustonvaraa. Se ei ahda minua väkisin johonkin muottiin. Jokin termi on kuitenkin tärkeää olla, jotta voi löytää oman yhteisönsä, ja queer-termin kautta löydän omani. Se tekee minusta osan HLBTIQA-yhteisöä.

Queer-identiteetti merkitsee minulle vapautta. Se sallii ilmaisulla leikittelyn ja erilaisten roolien kokeilun. Se voi tarkoittaa vaikkapa tällaisen helmikaulanauhan käyttämistä, joka minulla nyt on kaulassani. Sukupuolenkorjausprosessin varhaisemmissa vaiheissa en olisi välttämättä uskaltanut käyttää tällaista korua ympäristön ahtaiden normien ja väärinsukupuolitetuksi tulemisen pelon takia.

Aiemmin mielsin itseni heteroksi ja sitten biksi, vaikka moni ihminen voisikin kutsua minua panseksuaaliksi. Näistä kahdesta bi on ollut oman ikäluokkani keskuudessa tunnetumpi termi. Bi-määrittelyyn liittyy kuitenkin valitettavan usein oletus sukupuolen binäärisyydestä, mikä tuntuu epämukavalta. Tästä syystä queer tuntuu kapinahengessään kaikkein luontevimmalta.

Kirjo erilaisia termejä mahdollistaa mahdollisimman monelle oman yhteisön löytämisen. On mielestäni ehdottomasti rikkaus, että erilaisia termejä tulee koko ajan lisää, koska se mahdollistaa ahaa-elämyksen mahdollisimman monelle. Itse vierastan kuitenkin hyvin tarkkaa lokerointia, minulle se ei sovi.”

Vaikka nuoren identiteetti olisikin liikkeessä, on tärkeää, että senhetkistä määrittelyä kunnioitetaan.

”Se on viesti hyväksymisestä ja nuorten oikeuksien tunnustamisesta”, Jukka Lehtonen sanoo.

Sekä hän että Sanna Immonen kannustavat kysymään suoraan nuorelta, mitä nuoren käyttämät termit merkitsevät hänelle itselleen ja missä tilanteissa hän haluaa itsestään käytettävän tiettyä termiä.

Immonen peräänkuuluttaa myös aikuisten armollisuutta itseään kohtaan:

”Emmehän me voi tietää kaikkea, ja juuri sen takia on tärkeää kysyä nuorilta näistä asioista. Voimme myös myöntää olevamme erehtyväisiä. Jos on vaikkapa tulkinnut väärin nuoren sukupuolta, niin aina voi pyytää anteeksi ja korjata puhetapansa saamansa palautteen perusteella.”

On myös hyvä muistaa, että kaikki eivät halua määritellä itseään, ja sekin on hyväksyttävä.

”Nuorilla on mielestäni oikeus olla nimeämättä sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan”, Jukka Lehtonen sanoo.

Seksuaalisen
suuntautumisen
moninaisuus

Androseksuaalisuus. Androseksuaalisuus tarkoittaa viehätystä maskuliinisuutta kohtaan. Termi ei kuvaa vetovoiman kokijan tai viehätyksen kohteen sukupuolta vaan piirteitä tai ominaisuuksia, joista kokija viehättyy.

Aseksuaalisuus. Aseksuaalinen ihminen tuntee tavallisesti hyvin vähän tai ei ollenkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Aseksuaalit voivat kokea muunlaista, esimerkiksi romanttista, emotionaalista tai esteettistä vetovoimaa.

Biseksuaalisuus. Biseksuaalinen henkilö tuntee vetovoimaa sekä samaa että eri sukupuolta olevia kohtaan.

Demiseksuaalisuus. Demiseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista vetovoimaa ainoastaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden kanssa hän on luonut vahvan tunnesiteen.

Femi- tai gyneseksuaalisuus. Nämä termit tarkoittavat viehätystä feminiinisyyttä kohtaan. Termi ei kuvaa vetovoiman kokijan tai viehätyksen kohteen sukupuolta vaan piirteitä tai ominaisuuksia, joista kokija viehättyy.

Pan-, poly- tai omniseksuaalisuus. Panseksuaali voi tuntea seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa mitä tahansa sukupuolta olevia ihmisiä kohtaan.

Queer. Queer-termillä kuvataan usein ajattelumallia, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer voi olla myös identiteetti, joka tarkoittaa, ettei ihminen halua määritellä itseään.

Questioning tai pelkkä Q-kirjain. Questioning-termiä voi käyttää ihminen, joka pohtii seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään.

Lähteet: Seta ry:n sateenkaarisanastot

Oikaisu 27.6. klo 12.03: Täsmennetty sukupuolen määritelmää. Lisäksi korjattu transsukupuolisen henkilön määritelmä. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että transsukupuolisella tarkoitetaan sukupuolenkorjausprosessissa olevaa tai sen käynyttä henkilöä. Todellisuudessa transsukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määritettyä sukupuoltaan. Näin voi olla riippumatta siitä, onko henkilö käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessia vai ei.

Heidi Moisio, teksti

Heidi Piiroinen, kuvat ja videot

Susanne Salmi, tekstin editointi ja tuottaminen

Maria Lähteenmäki, kuvatoimittaminen

Antti Nikunen, ulkoasutuottaminen