Helsinkiläisessä moskeijassa on rauhallinen rukoushetki.
Mutta moskeijan ympärillä on kuohunut jo pitkään.
On mielenosoituksia, ilkivaltaa, syytöksiä ja oikeusjuttuja.
Ja imaami, joka hermostuu kiperistä kysymyksistä.
Helsinkiläistä moskeijaa syytetään Iranin julman hallinnon kannattamisesta. HS tutki moskeijan taustat.
Satu Vasantola HS, teksti
Sami Kero HS, kuvat
Ovemme ovat aina auki, lukee helsinkiläisen Mellunmäen moskeijan nettisivuilla suurin kirjaimin. Perjantairukouksen aikaan ne ovat kuitenkin lukossa. Sisään pääsee vain ovikelloa soittamalla.
Imaami Abbas Bahmanpour tulee tervehtimään vieraita ja kertoo, että ovia on pidetty lukossa jo vuosia äärioikeiston uhkauksien takia.
Moskeijan ympärillä on kuohunut pitkään. Viime kuukausien kuohunnassa ei kuitenkaan ole kyse äärioikeistosta vaan suomeniranilaisista, jotka syyttävät moskeijan johtoa yhteyksistä Iranin ankaran islamistiseen hallintoon.
”He edustavat Iranin islamistisen hallinnon ajatusmaailmaa”, sanoo yksi arvostelijoista.
”Iranissa meitä lyötiin koulussa, että oppisimme tämän ankaran shiiamuslimi-ideologian. Me emme halua samaa tänne”, sanoo toinen. ”Suomalaisille he ehkä voivat valkopestä tätä mutta eivät meille.”
Toukokuisena perjantai-iltapäivänä moskeijassa on kaikesta huolimatta rauhallista. Rukoilemaan on tullut kolmisenkymmentä miestä ja muutama nainen. Pikkulapset leikkivät vapaasti ja vieraille tuodaan kahvia ja keksejä, vaikka salissa kaikuu jo arabiankielinen rukous.
Kun tulee aika selittää Koraania, imaami pohtii ääneen, millä kielellä aloittaisi. Hän valitsee englannin. Rukoustilaisuus kestää noin tunnin, ja sen aikana imaami käyttää neljää kieltä: englantia, suomea, arabiaa ja farsia.
Loppurukouksen aikana osallistujien otsat painuvat kohti itämaisia mattoja, jotka on saatu lahjaksi shiialaisilta uskonoppineilta. Juuri nämä ja muutkin lahjoitukset ovat arvostelun ytimessä, ja niistä mekin haluamme kuulla lisää.
Rukouksen päätyttyä siirrymme moskeijan toimistoon ja menemme suoraan asiaan. Ketkä rahoittavat toimintaa ja millaisia yhteyksiä moskeijalla kenties on Iranin hallintoon?
Imaami Abbas Bahmanpour haluaa tietää, mikä tämän haastattelun tarkoitus on.
Hän on varuillaan, eikä ihme. Moskeijaa vastaan on hyökätty kovin sanoin. Sen seiniä on töhritty, sen edustalla on pidetty mielenosoituksia ja sen sulkemista on vaadittu.
Bahmanpourin mukaan arvostelussa on kyse valheellisista ja jopa rikollisista väitteistä, joilla pyritään mustamaalaamaan islamia, muslimeita ja moskeijan toimintaa.
Kritiikin juuret yltävät Iranin islamistiseen hallintoon ja maassa kuukausia velloneisiin mielenosoituksiin. Protestit alkoivat syyskuussa, kun 22-vuotias kurdinainen Mahsa Jina Amini kuoli.
Siveyspoliisi pidätti Aminin Iranin pääkaupungissa Teheranissa syyskuun 13. päivänä 2022, koska tämä oli poliisin väitteiden mukaan rikkonut lakia, joka määrää naiset käyttämään peittävää päähuivia.
Amini kuoli kolme päivää pidätyksen jälkeen sairaalassa. Viralliseksi kuolinsyyksi ilmoitettiin sairauskohtaus, mutta todistajat kertoivat poliisin pahoinpidelleen Aminia raa’asti heti pidätyksen yhteydessä.
Hautajaiset muuttuivat surujuhlasta protestiksi. Naiset riisuivat huivejaan ja diktatuurin kuolemaa huudettiin.
Mielenosoitukset levisivät pian ympäri Irania. Sadattuhannet ihmiset protestoivat yli 120 kaupungissa. Kaduilla kaikui tunnushuuto Nainen, elämä, vapaus!
Naiset ovat leikanneet hiuksiaan ja polttaneet huivejaan, patsaita on kaadettu ja johtajien kuvia revitty. Mielenosoitukset alkoivat naisten kapinana huivipakkoa, syrjintää ja siveyspoliisin mielivaltaa vastaan, mutta protestit laajenivat pian vastustamaan islamistista diktatuuria.
Hallinto on vastannut kyynelkaasulla, pidätyksillä ja aseilla. Poliisi on ampunut kohti väkijoukkoja. Internetin ja sosiaalisen median käyttöä on rajoitettu.
Yli 20 000 ihmistä on pidätetty ja satoja on kuollut. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan pidätettyjä ja vangittuja on pahoinpidelty ja raiskattu, ja heiltä on kiduttamalla saatu vääriä tunnustuksia. Protestoijia vastaan on nostettu syytteitä, jotka saattavat johtaa jopa kuolemantuomioon. Teloituksia on myös pantu toimeen.
Miten tämä kaikki liittyy Mellunmäen moskeijaan? Sen johto asuu Suomessa eikä voi olla vastuussa siitä, mitä Iranissa tapahtuu.
Moskeijalla on kuitenkin linkki Iraniin Bahmanpourin perheen kautta. Imaami Abbas Bahmanpourin isä Madjid Bahmanpour on alunperin iranilainen. Hän on yksi moskeijan ja sen Resalat-nimisen taustayhdistyksen perustajista. Nykyisin hän on Resalatin rahastonhoitaja. Madjid Bahmanpour on useissa haastatteluissa kertonut moskeijan saaneen rahoitusta ajatollaheilta Iranista ja Irakista.
Monet suomeniranilaiset pitävät Iran-yhteyksiä moraalittomina. Osa heistä on muuttanut Suomeen paetakseen Iranin hallintoa. Moni heistä pelkää Iranissa asuvien läheistensä puolesta.
Siksi he haluavat tuoda esiin shiiamoskeijan yhteydet Iraniin ja toivovat, että moskeijan johto ottaisi kantaa Iranin tilanteeseen, asettuisi puolustamaan vapautta vaativia mielenosoittajia ja tuomitsisi hallinnon väkivallan.
Siihen imaami Abbas Bahmanpour ei kuitenkaan suostu. Hänestä moskeijan ei kuulu puuttua politiikkaan, ellei kyse ole Suomessa asuvien shiiamuslimien asioista. Miksi moskeijan pitäisi ottaa kantaa Iraniin, hän ihmettelee.
”Jos Iranissa osoitetaan mieltä, siellä osoitetaan mieltä joka toinen kuukausi. Se on niin kuin Ranska, samanlainen meininki siellä on.”
Rinnastus on hurja ja ohittaa kokonaan Iranin ihmisoikeusrikokset. Mielenosoituksia on toki molemmissa maissa, ja Ranskankin poliisi on syyllistynyt koviin otteisiin.
Maiden välillä on kuitenkin suuri ero siinä, miten mielenosoittajia kohdellaan. Vain Iranissa hallintoa vastaan mieltä osoittavia voidaan tuomita kuolemaan.
Mellunmäen moskeijan toiminnasta vastaa yhdistys, jolla on pitkä ja monikielinen nimi: Resalat Islamilainen yhdyskunta – Suomen Ähl-e Beit.
Ähl-e Beit tai Ahl al-Bayt tarkoittaa talonväkeä. Sillä viitataan profeetta Muhammedin perheeseen, jolla on tärkeä hengellinen merkitys erityisesti shiialaisuudessa.
Nimi viittaa myös Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein vuonna 1990 perustamaan järjestöön nimeltä Ahl al-Bayt World Assembly (Abwa). Järjestön tarkoituksena on vaalia ja levittää ”puhdasta islamia” kaikkialle maailmaan sekä ”identifioida, kouluttaa, organisoida ja tukea Ahl al-Baytin seuraajia”. Käytännössä se levittää Iran-mielistä propagandaa ja uskontulkintaa.
Järjestön päämaja on Iranin pääkaupungissa Teheranissa, se toimii Khamenein suojeluksessa ja saa osan rahoituksestaan Iranin valtion budjetista.
Abwan korkeimpaan neuvostoon kuuluu tiukan islamistisen linjan uskonoppineita. Järjestön nettisivujen mukaan neuvostossa istuvat muun muassa islamistijärjestö Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah ja ajatollah Mohsen Araki, joka on Iranin protestien aikana vaatinut mielenosoittajien tuomitsemista ”maanpäällisestä korruptiosta” ja ollut mukana julkilausumassa, jossa kehotetaan jatkamaan mielenosoittajien teloituksia ja ottamaan käyttöön myös amputaatiorangaistukset.
On kysyttävä imaamilta, viittaako Resalatin nimen Ähl-e Beit tähän kansainväliseen Ahl al-Bayt -järjestöön.
”Ei”, Abbas Bahmanpour vastaa. ”Ähl-e Beit on yleinen muslimeille tärkeä asia.”
Järjestön nettisivuilla kuitenkin kerrotaan, että sillä on toimipiste myös Suomessa.
”Ai jaa. En tiedä, jos heillä on silleen, miksi heillä on silleen.”
Mitähän se sitten mahtaa tarkoittaa, jos ei teitä?
”En tiedä”, Bahmanpour sanoo. ”Monesti monilla sivuilla saattaa olla myös vanhaa tietoa.”
Abwan nettisivuilta löytyy kuitenkin listaus järjestön ja sen yhteistyökumppaneiden julkaisuista. Niiden joukossa on myös suomenkielinen lehti Salam, siis Rauha.
Lehti on jo lakkautettu, mutta sen julkaisija oli Resalat Islamilainen Yhdyskunta – Suomen Ähl-e Beit. Lehden päätoimittaja oli Madjid Bahmanpour.
Internetistä löytyy myös farsinkielinen uutinen, jossa kerrotaan suomalaisen Ahl al-Baytin johdon vierailusta Iranin korkeimman johdon luona vuonna 2015. Uutisessa ei mainita nimiä.
Neljä vuotta aiemmin, marraskuussa 2011, suomenkielinen Salam-lehti kertoi, että Resalatin edustajat Madjid Bahmanpour, Paula Kemell ja Haider Al-Hello osallistuivat joka neljäs vuosi järjestettävään Ahl al-Bayt World Assemblyn konferenssiin Teheranissa.
Heinäkuussa 2020 Abwa järjesti webinaarin, jonka puhujakaartista löytyvät muun muassa šeikki ja imaami Abbas Bahmanpour Suomesta sekä Abwan pääsihteeri ajatollah Reza Ramezani.
Mellunmäen moskeijalla on siis jo vuosien ajan ollut aktiivinen yhteys Abwaan.
Haastattelu on juuri alkamassa, ja nimettömyydestä on sovittu, mutta haastateltava haluaa vielä tehdä selväksi kaksi asiaa.
”Ensiksi haluan sanoa, että olen uskovainen. Olen shiiamuslimi ja rukoilen viisi kertaa päivässä. Ymmärräthän, en ole ateisti. En vastusta uskontoa, en arvostele siksi.”
Tämän jälkeen hän varmistaa, ettei jutusta vahingossakaan paljastu, kuka hän on. Hänellä, kuten muillakin haastateltavilla on Iranissa asuvia sukulaisia. He pelkäävät, sillä diktatuurissa hallinnon arvostelijoille ja heidän läheisilleen voi käydä huonosti.
Haastateltavan perheellä on siitä kokemusta. Siksi hän asettelee sanansa tarkkaan. Parasta olisi, jos läheisetkään eivät tunnistaisi häntä jutusta.
Vaieta hän ei silti halua, eikä hän ymmärrä, miksi moskeijan edustajat vaikenevat.
”Iranin protestit ovat jatkuneet yli puoli vuotta, mutta Resalat ei ole ottanut mitään kantaa. Eikö se jo soita hälytyskelloja?”
Moni muukin asia ihmetyttää. Miksi moskeijassa pidettiin muistotilaisuus Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentajalle? Miksi siellä puhutaan uskonnon lisäksi myös politiikkaa? Miksi moskeijan toimistossa on ollut Iranin islamilaisen vallankumouksen johtajan ajatollah Ruhollah Khomeinin ja nykyisen johtajan Ali Khamenein kuvia?
”Hävettää, että olin mukana tällaisessa. Sanoin kavereillekin, että kamoon, herätkää, ettekö näe selkeitä signaaleja?”
HS haastatteli tätä juttua varten yhtätoista moskeijan toiminnan tuntevaa ihmistä. Eräs heistä kertoo, ettei pidä Mellunmäen moskeijaa turvallisena paikkana, koska sillä on yhteys Abwaan ja sitä kautta Iranin hallintoon.
”En missään tapauksessa halua hengata siellä. Se on yhteisö, jonka sanoma on demokratian vastainen ja naisia alistava.”
Hänestä moskeijoiden taustoista ja rahoituksesta pitäisi puhua julkisesti paljon enemmän. Avoimuutta tarvittaisiin jo siksi, että uskonnollisilla yhdyskunnilla on oikeus antaa koulun uskonnontunnit korvaavaa opetusta. Lisäksi ne saavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta toimintaansa.
”He yrittävät leimata kaiken kritiikin rasismiksi ja islamofobiaksi, ja siinä he tuntuvat onnistuvan. Mutta minä olen kasvanut Iranissa ja islamin ympäröimänä, en minä ole islamofobinen.”
Moni haastateltava paheksuu sitä, että moskeijassa järjestettiin muistotilaisuus Iranin pelätyn vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentajalle Qassem Suleimanille ja sotilasjohtaja Abu Mahdi al-Muhandisille, jotka kuolivat Yhdysvaltain iskussa vuonna 2020. Euroopan parlamentti on luokitellut Quds-joukot terroristeiksi, mutta Iran pitää heitä Isisin vastaisen taistelun sankareina.
”Muistotilaisuuden järjestäminen oli paha virhe”, yksi haastateltavista sanoo. ”Tämän ja muiden vastaavien tilaisuuksien takia moni on jättänyt moskeijan.”
Syyskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi iranilaistaustaisen miehen sakkoihin lievästä vahingonteosta. Mies oli liimannut tarroja Mellunmäen moskeijan seiniin ja oveen. Hän puolustautui vetoamalla siihen, että tarroissa oli poliittinen viesti ja kyse oli siis mielenosoituksesta.
Oikeuden päätöksen mukaan tarrojen sisällöllä ei ollut merkitystä. Sakot napsahtivat, koska tarroja oli paljon ja niiden poistaminen oli työlästä. Maksettavaa tuli kymmenen päiväsakkoa eli kuusikymmentä euroa.
Parhaillaan on käynnissä uusi poliisitutkinta, jossa joitain moskeijaa vastaan mieltä osoittaneita ja sen toimintaa arvostelleita epäillään ainakin kunnianloukkauksesta. Abbas Bahmanpourin mukaan epäillyt ovat saattaneet syyllistyä myös vainoon ja laittomaan uhkaukseen. Poliisi ei halunnut kommentoida tutkintaa vielä lainkaan.
Abbas Bahmanpourin mukaan hän itse, hänen perheensä ja moskeijassa käyvät ihmiset ovat joutuneet vainon kohteeksi. Bahmanpourin mukaan heitä on häiriköity ja uhkailtu, heistä on otettu kuvia ja levitelty tietoja netissä.
”Nämä ovat islamofobisia hyökkäyksiä. Levitellään kaikenlaista törkyä ja valheita, haukutaan meitä vakoojiksi, terroristeiksi ja murhaajiksi. Tämä on rikollista toimintaa. Perheeni pelkää, lapset pelkäävät.”
”En lähde millään tavalla edes vastaamaan tällaisille ihmisille, jotka ovat aloittaneet tällaisen häiriköinnin ja vihapuheen, tällaisen rikollisen toiminnan.”
Videolla Abbas Bahmanpour selittää, miksei halua vastata esitettyihin syytöksiin.
HS:n tietojen mukaan osa käynnissä olevasta tutkinnasta liittyy Oulun yliopistoon, joka järjesti ystävänpäivänä yhdenvertaisuuteen liittyvän tapahtuman. Millainen on monimuotoinen ja inklusiivinen yliopistoyhteisö? Tule ja opi! Yksi päivän kouluttajista oli Madjid Bahmanpourin tytär ja imaami Abbas Bahmanpourin sisar.
Kymmenet ihmiset pyysivät yliopistoa perumaan kouluttajan tulon sillä perusteella, että Bahmanpourin perheellä on tiiviit yhteydet Iranin hallintoon eikä kouluttaja ollut heidän mukaansa kritisoinut Iranin hallinnon julmuutta mielenosoittajia kohtaan.
Oulun yliopisto ei perunut tapahtumaa vaan vastasi, että Suomessa olisi syrjivää estää jotakuta tekemästä työtään sillä perusteella, mitä hänen perheensä väitetään tehneen. HS:n tietojen mukaan joitakin yliopistolle kirjelmöineitä epäillään nyt kunnianloukkauksesta.
Myös mielenosoittajat ovat tehneet rikosilmoituksen. Kolmen ihmisen mukaan moskeijasta poistunut mies huusi mielenosoittajille farsiksi: ”Tapamme teidät kaikki.” Poliisi ei aloittanut esitutkintaa, sillä konkreettista uhkaa ei poliisin mukaan ollut.
Useimmat moskeijan arvostelijoista eivät ole osallistuneet mielenosoituksiin tai kommentoineet moskeijaa julkisesti. Päinvastoin, he pysyttelevät piilossa ja hiljaa. He pitävät yliopistolle lähetettyjä viestejä virheenä ja mielenosoituksia liian kiihkeinä.
Mellunmäen moskeijan arvostelijoiden joukko on siis kirjava. On maahanmuuttovastaisia porukoita ja on suomeniranilaisia, joilla on syynsä pelätä Iranin hallintoa. On poliittisesti eri tavoin ajattelevia iranilaistaustaisia, on maallistuneita ja säännöllisesti rukoilevia muslimeja. On niitä, jotka osoittavat aktiivisesti mieltä ja niitä, jotka pelkäävät sanoa mitään. Osa näkee moskeijassa myös hyvää.
”Minulla on pääasiassa hyviä kokemuksia. En pidä siitä, että puhutaan politiikkaa mutta suljen siltä korvani, ja niin tekevät monet muutkin. Moskeijaan mennään rukoilemaan”, hän sanoo ja jatkaa pienen tauon jälkeen: ”Tai ei nyt aina rukoilemaankaan vaan tapaamaan kavereita.”
Hän korostaa, että moskeija on monelle tärkeä kohtaamispaikka eikä hän missään tapauksessa toivo sen sulkemista.
Englannin islamilaisen keskuksen webinaarisarjan luento alkaa arabiankielisillä rauhantoivotuksilla. Sen jälkeen esitellään seminaarin puhuja: šeikki ja imaami Abbas Bahmanpour Suomesta. Hän on ollut usein puhujavieraana keskuksessa, joka on viime kuukausina ollut kohun keskellä Britanniassa.
Keskusta on syytetty Khamenein äänitorveksi ja sen rahoituksen on epäilty tulevan suoraan Iranista. Viime vuoden marraskuussa Englannin järjestökenttää valvova elin The Charity Commission alkoi selvittää keskuksen toimia. Toukokuun viimeisellä viikolla keskus sulki ovensa ilman selityksiä.
Kiivaan kritiikin kohteena on ollut myös Lontoon Islamilainen college, jonka opiskelijat ovat saaneet tutkintotodistuksensa Middlesex Universitystä. Maaliskuussa yliopisto ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä, koska collegella oli tiiviit yhteydet Iranin hallintoon.
College on Abbas Bahmanpourin vanha opinahjo. Koulun entinen rehtori on Mohammad Saeed Bahmanpour, Madjid Bahmanpourin veli ja Abbas Bahmanpourin setä, joka on vieraillut myös Mellunmäen moskeijassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön asiakirjoista käy ilmi, että vuonna 2016 moskeijasta vietiin nuoria opintomatkalle Lontooseen, jossa käytiin sekä Islamilaisessa collegessa että Englannin islamilaisessa keskuksessa. Matka oli osa moskeijan taustayhdistyksen Resalatin kotoutumisprojektia, jota työ- ja elinkeinoministeriö rahoitti 71 000 eurolla.
Islamilaisen keskuksen toiminta on loppunut, mutta aiemmin pidetyt webinaarit löytyvät yhä sen sivuilta. Tammikuussa 2023 otsikkona oli Islamilaisen hallinnon rajat. Imaami Abbas Bahmanpour pohtii luennolla, onko hallituksella oikeus määrätä huivin käytöstä ja vastaa: ilman muuta on.
Taustalla näkyy dia, jossa korostetaan, ettei tämä ole kannanotto Iranin tilanteeseen. Luennon lopussa kannanotto kuitenkin tulee.
Bahmanpour sanoo oppineiden olevan yksimielisiä siitä, että islamilaisen hallinnon on tukeuduttava islamilaisiin arvoihin. Käytännön toteutuksesta on erimielisyyttä, mutta ajatollah ”Khomeinilla oli tästä oma näkemyksensä, jota toteutetaan Iranissa ja hän (Khomeini) on esittänyt vankkoja perusteluja näkemyksensä puolesta”, Bahmanpour sanoo.
Samasta aiheesta hän on puhunut myös suomeksi. Esimerkki löytyy Mellunmäen moskeijan yhteydessä toimivan nuorisojärjestön Mahdin Nuorten Youtube-videolta.
Siinä Bahmanpour opettaa, että naisen on piilotettava koreutensa niin, että hänestä saa näkyä vain kasvot sekä kädet ranteista sormiin. Lisäksi hän korostaa, että tästä puhuvaa Koraanin kohtaa ei saa tulkita vapaasti, sillä ”ken tulkitsee Koraania oman mielihalunsa mukaan, valmistakoon jo nyt istuinpaikkansa helvetissä”.
Bahmanpourin uskonkäsitys on siis hyvin vanhoillinen eikä hän näytä kavahtavan Khomeinin tai Khamenein oppeja. Kuten kaikki shiiamuslimit, hänkin on valinnut uskonoppineen, jonka tulkintoja seuraa. Bahmanpour kertoo seuraavansa iranilaista ajatollahia Fazel Lankarania, joka oli Khomeinin vankka tukija.
Konservatiivisuus ei tietenkään ole vapaassa maassa kiellettyä, kuten Bahmanpour haastattelussa moneen kertaan muistuttaa.
”Kyllä meillä shiiamuslimeilla on oikeus elää ja harjoittaa omaa uskontoamme täällä.”
Se on totta. Sitä oikeutta turvaa sekä sanan- että uskonnonvapaus, jotka molemmat taataan perustuslaissa.
Sen sijaan Iran-yhteyksiä ja sieltä tulevaa rahoitusta voi hyvin perustein kyseenalaistaa. Vuonna 2010 Resalat-yhdistys osti moskeijan kiinteistön Mellunmäestä ja sai osan rahoituksesta Iranista.
”Uskonoppineilta”, Bahmanpour korostaa. ”Uskonoppineilta, ei valtiolta.”
Iranin tapauksessa niitä on kuitenkin usein vaikea erottaa toisistaan. Rahoitusta on saatu ainakin ajatollah Naser Makarem Shirazilta, joka vallankumouksen jälkeen kuului Iranin perustuslain asiantuntijoiden neuvostoon. Toisena rahoittajana Bahmanpour mainitsee ajatollah Ali al-Sistanin, iranilaissyntyisen Irakissa vaikuttaneen uskonoppineen.
Bahmanpourin mukaan rahaa on tullut Iranista vain vähän eikä rahoitus velvoita moskeijaa mihinkään, koska kyse on tavallaan moskeijan aktiivien omasta rahasta.
Videolla Bahmanpour selittää rahojen kulkureittejä.
Shiiamuslimin kuuluu lahjoittaa viidennes tuloistaan sille uskonoppineelle, jota hän seuraa. Rahat lahjoitetaan ajatollahien toimistoille, jotka jakavat niitä eteenpäin. Juuri näiden toimistojen kautta Resalat sai rahoitusta, kun moskeijan kiinteistö ostettiin.
Joitain vuosia sitten, kun Suomeen suunniteltiin sunnijohtoista suurmoskeijaa, Bahmanpour kuitenkin kritisoi suunnitelmia siksi, että rahoitus olisi tullut Lähi-idästä ja tuonut mukanaan ”tiukan linjan islamia”. Suurmoskeijaan oli tosin suunnitteilla miljoonarahoitus. Mellunmäen kohdalla puhutaan paljon pienemmistä summista.
Abbas Bahmanpourin isä Madjid Bahmanpour on haastatteluissa kertonut moskeijan taustasta ja rahoituksesta enemmänkin.
Tuoreehko haastattelu löytyy brittiläisen uskonoppineen Mohammad Al-Karbasin julkaisemasta matkakirjasta. Siinä Al-Karbasi kertoo vierailleensa Suomessa vuonna 2019 ja tavanneensa tuolloin Madjid Bahmanpourin.
Kirjassa kerrotaan Resalatin saaneen rahoitusta muun muassa šeikki Lankaranilta, jonka uskontulkintoja Abbas Bahmanpour seuraa, ja Iranin korkeimmalta johtajalta Ali Khameneilta. Kirjassa on tosin huolimattomuuksia, joten sen tiedoissa rahoituslähteistäkin voi olla virheitä.
Abbas Bahmanpour lupaa tarkistaa Al-Karbasin kirjan tiedon isältään ja viestittää sitten, ettei hänen isänsä ole kuullutkaan Al-Karbasista eikä ole antanut tälle haastattelua. ”Näköjään kuka tahansa voi kirjoitella mitä haluaa näemmä”.
Kirjassa on kuitenkin moskeijassa otettu kuva, jossa Al-Karbasi poseeraa yhdessä Madjid ja Abbas Bahmanpourin kanssa. Nähtyään kuvan Abbas Bahmanpour toteaa, että Resalatissa käy paljon vieraita ja tämä vierailu on päässyt unohtumaan.
Hän epäilee Al-Karbasin muistavan rahoitustiedot väärin. Madjid Bahmanpour on kuitenkin viitannut epäsuorasti Ali Khamenein toimistolta tulleeseen rahoitukseen myös Talouselämä-lehden haastattelussa vuonna 2017.
Ulospäin Mellunmäen moskeija näyttää teollisuushallilta. Kupolikatosta tai minareetista ei ole tietoakaan. Kiinteistö on ostettu vuonna 2010 ja siitä on silloin maksettu 280 000 euroa. Myöhemmin sitä on remontoitu.
Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan yhdistyksen toimintamenot olivat noin 34 000 euroa. Siitä vähän yli 6 000 euroa tuli yleisavustuksena opetus- ja kulttuuriministeriöstä, 7 600 euroa lahjoituksina ja 3 900 euroa palkkatukena. Lisäksi yhdistys saa vähän vuokratuloja.
Kyse on siis melko pienistä summista. Ei näytä siltä, että moskeijaan virtaisi miljoonarahoitusta Iranista. Se olisi käytännössäkin vaikeaa, sillä Iran on ollut pitkään talouspakotteiden alla.
Moskeijalla ei ole palkattuja työntekijöitä, vaan imaami tekee työtään vapaaehtoispohjalta. Abbas Bahmanpour kertoo saavansa rahoitusta Koraanin tulkintaa käsittelevään tutkimukseen. Kyseessä on kansainvälinen tutkimushanke, jonka rahoittaja ei halua tulla julkisuuteen.
”Sen voin sanoa, että kyseessä on brittiläinen järjestö.”
Kritiikki siitä, että moskeija olisi taloudellisesti sidoksissa Iranin hallintoon, vaikuttaa liioitellulta. Sen sijaan uskonnolliset ja ideologiset yhteydet ovat selvät.
Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren sanoo monien suomeniranilaisten välttäneen Mellunmäen moskeijaa näiden yhteyksien takia jo pitkään.
”En silti pitäisi moskeijaa minään hallinnon agenttina.”
Iraniin perehtynyt Lähi-idän tutkija Joonas Maristo ihmettelee, mikseivät moskeijan edustajat halua puhua avoimesti rahoituksesta ja Iran-yhteyksistä, vaikka ideologinen yhteys on selvä.
”Herättäähän se kysymyksiä erityisesti Suomessa asuvien iranilaisten mielessä, kun imaami ei ole tehnyt selkeää pesäeroa Iranin hallintoon. Jää epäselväksi, kuka hän on ja mitä edustaa.”
Tätä juttua tehtäessä Abbas Bahmanpour kysyi moneen kertaan, miksi pitää kysellä yhteyksistä Iraniin. Miksei media halua kirjoittaa kaikesta siitä hyvästä, mitä moskeija tekee, vieläpä vapaaehtoisvoimin?
”Me opetetaan lapsia, järjestetään nuorisotoimintaa, järjestetään uskonnollista ohjelmaa, jossa me kerrotaan ihmisille: olkaa hyviä muslimeita, auttakaa toisia, antakaa almuja, olkaa rehellisiä. Tämä on hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle.”
Moskeija on tosiaan vuosien ajan ollut aktiivinen kotouttamisessa, se on korostanut suomen kielen merkitystä maahanmuuttajille, osallistunut radikalisoitumista ehkäiseviin projekteihin ja pyrkinyt auttamaan maahanmuuttajien työllistymisessä.
Se vihkii avioliittoon ja auttaa eroavia pareja sopimaan huoltajuusriitansa. Lapsille se antaa oman uskonnon opetusta, joka korvaa koulun uskonnontunnit.
Juuri nämä samat asiat kuitenkin huolestuttavat arvostelijoita. Mitä lapsille opetetaan? Entä millaista kotouttamista edistää ministeriön rahoilla tehty vierailu Lontoon Iran-mieliseen collegeen?
Moskeijan opetukset ovat ainakin osittain räikeässä ristiriidassa länsimaisten tasa-arvonäkemysten ja ihmisoikeuskäsitysten kanssa.
Moskeijan taustayhdistys Resalat on jo vuosien ajan saanut säännöllistä avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Avustus on pieni, alle 10 000 euroa vuodessa.
Avustuksen ehdoissa vaaditaan, että saajan on sitouduttava edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toteutuuko se, jos nuorille tytöille opetetaan, että he eivät saa tulkita Koraania itse eivätkä päättää itse pukeutumisestaan?
Kun juttu on melkein valmis, on vielä varmistettava imaamilta yksi asia.
Mitä imaami sanoo siihen, että yhteydet kansainväliseen Ahl al-Baytiin ovat selvät? Hän vastaa, ettei Resalat edusta Ahl al-Baytia vaan on itsenäinen järjestö, mutta ”olemme olleet heidän kokouksissaan ja tunnemme heidät”.
Viestinvaihdon jälkeen Abbas Bahmanpour lähettää viestin:
Käsittämätöntä, että aikana kun suomalainen yhdyskunta ja vähemmistöyhteisö on joutunut järjestäytyneen vihapuheen, valheiden, ilkivallan ja kiihotuksen kohteeksi, sen sijaan että Suomen suurin mediatalo tekisi näistä rikoksista jutun, se yrittää haparoiden hakea jotain todisteita, että suomalaiset shiiamuslimit ovat jotenkin toisen valtion vaikutusvallan alla ja kuvitteelinen "viides kolonna". Häpeällistä toimintaa ja kertoo paljon siitä, kuinka rakenteellista islamofobia on suomalaisessa mediassa.
On totta, että moskeija on joutunut ilkivallan kohteeksi. Yhtä totta on, että yhdyskunta ja imaami sen edustajana on saanut edustaa shiiamuslimeita julkisuudessa. Myös yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut aktiivista.
Niitä, joita moskeijan opetus ahdistaa ja joilla on syynsä kavahtaa kaikkia yhteyksiä Iraniin, ei juuri ole julkisuudessa kuultu. Vähemmistöön hekin kuuluvat.
Satu Vasantola, teksti
Sami Kero, kuvat
Anssi Miettinen, tekstin editointi
Susanne Salmi, tuottaja
Oona Mattila, videoiden editointi
Miika Holopainen, ulkoasu
JULKAISTU 11.6.2023 © Helsingin Sanomat