Ilmeisesti illallinen meni hyvin, sillä Prigožin sai jatkaa kestittäjänä. Viisi vuotta myöhemmin, kun Putinin vieraaksi saapui Yhdysvaltain presidentti George W. Bush, Prigožin päätyi illallisella jo yhteisiin kuviin. Hän luimisteli taustalla omahyväisen näköisenä.

Mediassa Prigožin sai lempinimen ”Putinin kokki”. Kokki hän ei silti ollut, vaan katugangsteri. 1970-luvun lopun Leningradissa, alle parikymppisenä, hän ryösti naisia kaduilla, kiristi väkivallalla ja teki asuntomurtoja.

Yöllä maaliskuun 2. päivä vuonna 1980 Prigožin murtautui kaverinsa kanssa asuntoon, joka sijaitsi osoitteessa Ropšinskaja 12. Murtosaaliiksi he saivat muun muassa kasettinauhurin ja radion. Ne olivat Neuvostoliitossa luksustavaroita.

Prigožin tuomittiin rikoksistaan. Hän istui vankilassa lähes koko 1980-luvun, yhteensä yhdeksän vuotta.

Myös Putin oli neuvostoliittolainen katujätkä. Hän uskoi sortokoneistoon ja likaisiin temppuihin. Putin teki Venäjästä mafiavaltion. Kun suuntaus kiihtyi 2010-luvulla, Putin tarvitsi tekijän hämäräoperaatioilleen. Jonkun joka tekee maailmalla Venäjän konnuuksia mutta ei suoraan Venäjän nimissä.

Hän valitsi tehtävään ravintolailloista tutun gangsterin.

Ravintoloitsijana Jevgeni Prigožin tarjoili monia illallisia presidentti Vladimir Putinille. Kuva vuodelta 2011 kutsuvierasjuhlasta Moskovassa. (Misha Japaridze / Reuters)

SIMFEROPOL, UKRAINA, HELMIKUU 2014

Asemiehet ilmestyivät kaduille kuin tyhjästä. Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan hallintokeskuksessa Simferopolissa asukkaat törmäsivät sotilaisiin supermarkettien pihoilla ja liikennevaloissa.

Sotilailla oli venäläiset aseet ja venäläiset asepuvut, mutta niissä ei ollut tunnuksia. Venäjän hallitus kiisti lähettäneensä sotilaita Krimille. Nämä ”pienet vihreät miehet” valtasivat Krimin laukaustakaan ampumatta. Pian Putin julisti liittäneensä alueen Venäjään.

Dmitri Utkinin taistelunimi on ”Wagner”. Kuva on yksi harvoista, joita hänestä on saatavilla.

Nyt tiedetään, että Krimin valtauksessa toimi useita eri Venäjän asevoimien ja tiedustelu­palveluiden yksiköitä. Operaatio oli myös uuden palkkasotilas­ryhmän alku.

Tämän ryhmän komentaja oli nimeltään Dmitri Utkin. Hänen taistelunimensä oli ”Wagner”.

Richard Wagner oli Hitlerin suosikkisäveltäjä. Utkin taas on väitetysti uusnatsi, jolla on natsiaiheita tatuointeja.

Venäläinen oppositiomedia Dossier on hankkinut Wagnerin asiakirjoja, joissa näkyy Dmitri Utkinin allekirjoitus. Se muistuttaa natsi-Saksan SS-joukkojen tunnusta.

Utkin on entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas, joka soti Tšetšeniassa 1990-luvun lopulla. Virka-uransa jälkeen vuonna 2012 hän liittyi entisistä venäläisupseereista koottuun sotilasyritykseen nimeltä Slavonic Corps. Siihen kuuluneita miehiä tuli Ukrainaan Utkinin kanssa.

Pian Krimin valtauksen jälkeen Utkinin joukko siirtyi Itä-Ukrainaan Donbasin alueelle. Venäjä alkoi tukea ja aseistaa venäjänkielisten kapinaa Ukrainan hallitusta vastaan.

Ukrainalainen mies protestoi naamiotuneiden sotilaiden edessä Sevastopolin kaupungissa Krimillä maaliskuussa 2014. (ANDREW LUBIMOV / AP)

”Wagnerin” eli Utkinin joukkoon Donbasissa kuului parisataa miestä. Ukrainan tiedustelupalvelu SBU on julkaissut tallenteita siepatuista puhelinkeskusteluista. Ne osoittavat Utkinin saaneen ohjeita suoraan Venäjän asevoimien upseereilta. Yhdellä tallenteella hän keskustelee kenraali Jevgeni Nikiforovin kanssa Wagnerin asemista.

Utkin soti Ukrainassa itse asiassa kotiseuduillaan. Hän vietti lapsuusvuosiaan Ukrainan neuvostotasavallassa Kirovogradin alueella vuonna 1970.

Utkinin joukon ensimmäinen suuri taistelu käytiin Debaltsevan kaupungista alkuvuodesta 2015. Wagner-ryhmä oli syntynyt.

PALMYRA, SYYRIA, MAALISKUU 2016

Sotilaita lähetettiin taistelukentälle ”ihmisaalloissa”. Se on karkea tapa sotia. Niin venäläiset sotilaat kuitenkin tekivät, kun he yrittivät vallata antiikinaikaista Palmyran kaupunkia Syyriassa. Vastassa oli jihadistijärjestö Isisin taistelijoita.

Venäjä oli lähettänyt asevoimaansa tukemaan Syyrian diktaattori Bashar al-Assadia sisällissodassa. Pääasiassa Venäjä tarjosi ilmasotavoimaa: hävittäjiä ja pommikoneita.

Kun useita venäläistaistelijoita kuoli Palmyrassa lähitaisteluissa, heräsi kysymyksiä. Ketä nämä tyypit oikein olivat?

Julkisuudessa alettiin puhua ensi kertaa yksityisestä palkka-armeijasta, jolla oli iskevä nimi: Wagner.

Venäjän korruptoituneesta armeijasta tihkui tietoja, joiden mukaan Wagnerin taistelijoita lennätettiin Syyriaan Venäjän asevoimien koneilla.

Venäjän puolustusministeriö kiisti. Se syytti väitteitä lännen infosodaksi.

Wagner kuitenkin kasvoi. Vuosina 2016–2017 Syyriaan saapui arviolta jopa pari tuhatta taistelijaa. Edelleen Wagnerista puhuttiin komentaja Utkinin asejoukkona.

Pietarilaisen ravintoloitsijan Jevgeni Prigožinin rooli pysyi yhä piilossa.

Venäläisiä sotilaita partioi Palmyran antiikkiraunioilla Syyriassa kesällä 2016. Wagnerin taistelijoita osallistui kaupungin valtaamiseen. (VASILY MAXIMOV / AFP)

Mikä on Putinin Venäjän hallintojärjestelmä?

Kuvaavin sana lienee mafia.

Pomon ympärillä on uskottuja miehiä. Kassa on yhteinen. Alaiset saavat pomolta tehtäviä, ja niitä suorittaessaan he saavat itsekin rikastua kassasta. Kunhan pysyvät uskollisina pomolle.

Putinin uskotut miehet ovat pääasiassa hänen vanhoja ystäviään Pietarista tai uralta salaisessa palvelussa KGB:ssa ja sen seuraajassa FSB:ssä. Ydinporukka hallitsee Venäjän luonnonvaroja ja suuria teollisuusyrityksiä. He myös nauttivat etuoikeudesta valtion urakkasopimuksiin.

Pietarissa hot dog -kauppiaana aloittanut Jevgeni Prigožin rikastui, koska hänen yrityksensä alkoivat saada Venäjän puolustusministeriöltä suuria sopimuksia. Kyse oli pääasiassa catering-palveluista, sotilaiden ruokkimisesta kasarmeilla. Niitä Venäjällä piisaa.

Prigožinin liiketoiminta kasvoi 2000-luvun alkuvuosina kymmenien yritysten ryppääksi. Niitä hallinnoi Pietariin rekisteröity holding-yhtiö Concord.

Mafiavaltio toimii myös niin, että kun Putin haluaa jotain, joku uskotuista miehistä saa tehtävän. Tee siltayhteys Krimille, hanki suomalainen jääkiekkoseura, rakenna minulle palatsi Mustallemerelle.

Ei ole tiedossa, syntyikö Wagner-yksityisarmeija Putinin käskystä vai oliko se Prigožinin idea, jonka Putin hyväksyi.

Venäjän turvallisuuspalveluihin erikoistunut tutkija-toimittaja Irina Borogan sanoo, että Putinin järjestelmässä Prigožin on palvelija.

”Prigožin ei voi itse valita, mitä tekee. Hän ottaa vastaan käskyjä.”

Putin itse pohti julkisesti yksityisarmeijoiden perustamista vuonna 2012. ”Ne voivat olla hyvä työkalu kansallisten etujen ajamiseen ilman, että valtio on suoraan osallinen”, hän sanoi.

Yksityisellä palkka-armeijalla on kiistatta etuja. Tärkein niistä on se, että valtio voi kiistää osallisuutensa ja välttyä seuraamuksilta. Yksityisarmeija on myös kustannustehokas, koska se voi hankkia rahaa sotimalla.

Putinin lausunnon jälkeen yksityisiä sotilasyhtiöitä alkoikin ilmestyä. Nyt niitä on Venäjällä Wagnerin lisäksi ainakin kymmenen. Venäjän lain mukaan yksityiset sotilasyhtiöt ovat kuitenkin kiellettyjä. Tämä antaa valtionjohdolle aseen. Jos vaikkapa Wagner käy hankalaksi, se on helppo lakkauttaa ja johtajat vangita.

Venäjän sotilasyrityksillä on pahamaineisia esikuvia maailmalta. Amerikkalainen Blackwater – nykyiseltä nimeltään Constellis – muistetaan Yhdysvaltain sodista Irakissa ja Afganistanissa. Eteläafrikkalainen Executive Outcomes koostui entisistä rotusortohallinnon upseereista ja aiheutti kaaosta eri puolilla Afrikkaa.

Wagner on kuitenkin yksityinen sotilasyritys vain nimellisesti. Se nojaa monessa Venäjän valtioon ja asevoimiin. Useiden asiantuntijoiden mielestä Wagner on oikeastaan sotilastiedustelu GRU:n osa, joka on – melko kehnosti – naamioitu yksityiseksi toimijaksi.

Venäjällä Wagnerin koulutuskeskus on Krasnodarin kaupungin kupeessa sijaitsevassa Molkinossa. Se on GRU:n erikoisjoukkojen tukikohta numero 51532. Aseita ja kalustoa Wagner saa Venäjän valtiolta. Kuljetuksia hoitaa Venäjän ilmavoimat.

Kun Bellingcatin tutkivat journalistit pääsivät käsiksi Prigožinin puhelutietoihin Wagnerin alkuajoilta, kävi ilmi, että hän oli soitellut vähän väliä Putinin esikuntaan ja GRU:n johtoon.

BANGUI, KESKI-AFRIKAN TASAVALTA, TAMMIKUU 2018

Keski-Afrikan tasavalta sijaitsee keskellä Afrikkaa, mutta tasavalta se ei ole. Sisällissotaa on käyty läpi 2000-luvun. Hallinto on kuralla, ja kansa köyhä.

Silti Keski-Afrikassa käydään maailmanpoliittista peliä. Osallisena on sekä kristittyjen että muslimien kapinaryhmiä, entisen siirtomaavaltiaan Ranskan sotilaita ja YK:n rauhanturvaajia.

Kun Venäjä halusi kauhansa soppaan, se lähetti Wagnerin.

Wagnerin sotilaita alkoi ilmestyä pääkaupunki Banguihin tammikuussa 2018. He tulivat tukemaan presidentti Faustin-Archange Touadéraa, tämän horjuvaa hallintoa ja heikkoja asejoukkoja.

Wagnerille osoitettiin leiripaikaksi edellisen presidentin kartano Banguin pohjoispuolella. Siitä kasvoi sotilastukikohta. Pian Wagnerin taistelijoita oli toistatuhatta.

Keski-Afrikan hallitus kiisti, että Wagner on läsnä. Venäjä sanoi, etteivät yksityisyrityksen toimet kuulu sille.

Wagnerin sotilaat olivat kuin haamuja, jotka kaikki näkivät. Banguissa he kulkivat presidentti Touadéran henkivartijoina. Presidentin kannattajat hurrasivat heille.

Mielenosoittajat osoittivat kannatustaan Venäjälle ja Wagnerille Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa maaliskuussa 2023. (BARBARA DEBOUT / AFP)

Viidakkokylissä Wagner rynnäköi Touadéran asejoukkojen kanssa. Presidentin vastustajat huusivat kauhusta.

Raiskauksia, teloituksia, silpomista, kidutusta.

Wagnerin taistelijoiden rikoksia Keski-Afrikassa ovat selvittäneet muun muassa YK:n tutkijat. Mutta ketään ei ole saatu oikeuden eteen.

Keski-Afrikan operaatio kuvaa hyvin Wagnerin toimintamallia: tukea paikallisjohtajalle, luonnonrikkauksia Wagnerille, vaikutusvaltaa Venäjälle.

Wagnerin johtaja Keski-Afrikan tasavallassa on Valeri Zaharov. Hänellä on virkahuone presidentinkansliassa. Titteli on ”kansallisen turvallisuuden neuvonantaja”. Zaharov on syntynyt vuonna 1970 Leningradissa. Hän toimi turvallisuuspalvelu FSB:ssä upseerina. Wagnerissa hän kuuluu ylimpään johtoon.

Wagnerin operaatiot kohdemaissa on yleensä järjestetty kaupallisten yksityisyritysten peitteen suojiin. Keski-Afrikassa keskeinen yritys on pietarilainen M-Finance. Sen taustalta löytyy Jevgeni Prigožin.

Yrityksen toimiala on kirjattu rekisteriin hämmästyttävän rehellisesti: yksityiset turvallisuuspalvelut ja jalokivien louhinta.

Keski-Afrikan maaperässä on paljon timantteja. Niillä hallinnon uskotaan maksavan Wagnerille palveluksista. Wagneriin linkittyvät yritykset saivat toimiluvat timantti- ja kultakaivoksiin.

Tarkempia tietoja asiasta on yritetty selvittää.

Kesällä 2018 maanpaossa toimiva venäläismedia Dossier lähetti Keski-Afrikkaan asialle kolme venäläistä toimittajaa. Heidät murhattiin.

Ja kun Prigožinin nimi alettiin Venäjän ja länsimaiden lehdissä yhdistää Wagnerin rahoittajaksi, hän nosti mediayrityksiä vastaan oikeusjuttuja.

Wagner toimi Keski-Afrikassa edelleen. Toimintamallia se alkoi kopioida muuallekin.

Wagner levisi Afrikassa vauhdikkaasti. Vuodetun sisäisen asiakirjan mukaan sillä oli vuonna 2019 toimintaa jo noin 20 Afrikan maassa. Afrikassa on 54 valtiota.

Moni Wagnerin hanke epäonnistui.

Itä-Afrikan Mosambikiin Wagner saapui syksyllä 2019. Isisiin yhteydessä oleva jihadistiryhmä oli ottanut alueita haltuunsa Mosambikin pohjoisosassa. Mosambikin hallitus halusi apua. Tarjolla oli myös amerikkalainen yksityinen sotilasyhtiö, mutta kutsun sai Wagner. Wagner ei kuitenkaan saanut pysäytettyä jihadisteja. Se vetäytyi nöyryytettynä.

Pohjois-Afrikan Libyassa väitetysti yli tuhat Wagnerin taistelijaa on osallistunut sisällissotaan vuodesta 2018. Ne ovat tukeneet kenraali Khalifa Haftarin joukkoja Libyan kansainvälisesti tunnustettua hallitusta vastaan. Wagner auttoi kapinallisia valtaamaan tukikohtia ja öljyjalostamoita, mutta pääkaupunki Tripolin valtaus jäi yritykseksi.

Libyan kapinallisarmeija kokosi joukkojaan Benghazin lähistöllä kesäkuussa 2020. Kenraali Khalifa Haftarin joukot ovat saaneet sisällissodassa tukea Wagnerin taistelijoilta. (ABDULLAH DOMA / AFP)

Sudanin pääkaupunkiin Khartumiin puolestaan lennätettiin satoja Wagnerin sotilaita, jotka kouluttivat vallassa pyristelleen diktaattorin Omar al-Bashirin armeijaa. Wagner ei onnistunut estämään al-Bashirin syrjäyttämistä. Nyt Sudanissa kuohuu taas, ja Wagner tukee RSF-joukkojen kapinaa valtaa pitävää sotilasjunttaa vastaan.

Kaikki Wagnerin toimet eivät olleet suoranaista sotimista.

Joissain maissa, kuten saarivaltio Madagaskarilla, Wagner on tarjonnut vain poliittista neuvonantoa ja kovaotteisia henkivartijoita.

Wagner singahti myös toiselle puolen maailmaa, Etelä-Amerikan Venezuelaan. Siellä sosialistijohtaja Nicolás Maduro, vankka Putinin tukija, tarvitsi muskeleita asemansa pitämiseen. Toki Wagner suojasi myös öljylaitoksia, joilla toimii Venäjän öljyjätti Rosnetf. Yhtiötä hallitsee Putinin luottoystävä Igor Setšin.

Wagner pyrkii salaamaan, ketä sen joukoissa toimii. Jäsenillä on tiukka vaitiolovelvollisuus, ja sosiaalisen median käyttö on kielletty. Viestinnässä käytetään taistelijanimiä ja henkilökohtaisia koodeja.

Perustajakomentaja ”Wagnerin” eli Dmitrin Utkinin koodi on M-0209. Keski-Afrikan johtaja Valeri Zaharov on M-5658.

Syyriassa tärkein komentaja ja Wagnerin perustajajäsen on eläköitynyt pietarilainen eversti Andrei Trošev, koodinimi Siedoy. Libyassa Wagnerin ensimmäisen hyökkäys- ja tiedustelukomppanian komentajana toimii Aleksaner Kuznetsov, kutsumatunnus ”Ratibor” ja koodi M-027.

Nämä asiat tiedetään, koska Wagnerista on tullut julki tietoja tiedustelupalveluilta, vuodoista, tutkivien journalistien selvityksistä ja rivistä karanneiden wagneristien kertomuksista.

Tiedetään myös, että rivisotilaan palkka Wagnerissa voi olla vain tuhat euroa kuussa, johtajilla toki enemmän.

Ukrainan tiedustelupalvelua lähellä oleva Myrotvorets-sivusto julkaisi noin 4 000 Wagner-sotilaan nimen. Heistä lähes kaikki olivat venäläisiä. Taistelijoita oli kuitenkin yhteensä viidestätoista maasta, esimerkiksi Moldovasta ja Valko-Venäjältä. Wagnerissa toimii myös ukrainalaisia – heitä on värvätty Venäjän miehittämiltä Krimin ja Donbasin alueilta.

Henkilöllisyyksien salailu on auttanut Wagnerin jäseniä selviämään ilman rangaistuksia sotarikoksista, joista sitä syytetään useissa maissa. Wagnerin riveissä arvioidaan toimineen vuoden 2022 alussa noin 7 000 taistelijaa.

Tiettävästi heistä kukaan ei ole joutunut missään oikeuden eteen.

Yhdysvallat haluaa Prigožinin tuomiolle. Se on antanut hänestä kansainvälisen etsintäkuulutuksen. Syynä ei kuitenkaan ole Prigožinin rooli Wagnerin rahoituksen järjestäjänä vaan se, että hänen johtamansa trollitehdas häiriköi Yhdysvaltain vaaleja vuonna 2016. Pietarissa toimiva Internet Research Agency on puskenut myös valeuutisia, joilla on esitetty vaihtoehtoteorioita Venäjän tekemille rikoksille Ukrainassa.

Joitain seuraamuksia wagneristeille on sentään tullut. Dmitri Utkin ja kymmenkunta muuta Wagner-komentajaa on pantu EU:n pakotelistalle. Se on rajoittanut heidän rahaliikennettään ja matkustamistaan.

Uusia komentajia on kuitenkin löytynyt Venäjän ehtymättömästä entisten upseerien reservistä. Muutama vuosi sitten eri puolilla Afrikkaa alkoi putkahdella esiin mies nimeltä ”Konstantin”.

Hän oli Keski-Afrikan tasavallassa hieman ennen venäläistoimittajien murhaa. Sitten hänet saatiin kuvattua Madagaskarilla, jossa hän toimi Venäjän tukeman presidenttiehdokkaan henkivartijana.

”Konstantinin” henkilöllisyys selvisi Bellingcatin tutkimuksessa vuonna 2020. Hän on Konstantin Pikalov, koodinimeltään Mazay.

Pikalovin toimet Wagnerissa eivät olleet EU:n viranomaisten tiedossa. Niinpä Bellingcatin mukaan Pikaloville myönnettiin kolmesti turistiviisumi Suomen Pietarin-lähetystöstä.

Pikalov kävi Suomessa useasti. Ja matkusti sitten Afrikkaan Wagnerin hommiin.

OUAGADOUGO, BURKINA FASO, SYYSKUU 2022

Viime vuoden tammikuussa Länsi-Afrikan Burkina Fasossa sotilaat kaappasivat vallan. Samaan aikaan pääkaupunki Ouagadougon kaduille ilmestyi paikallisia ihmisiä heiluttelemaan Venäjän lippuja. Mielenosoittajat huusivat tukeaan vallankaappaukselle uusissa t-paidoissa.

Niissä luki: ”Je suis Wagner”.

Mielenosoittajat kantoivat Venäjän lippuja pääkaupunki Ouagadougoussa lokakuussa 2022, kun maassa oli tehty vuoden sisään toinen sotilasvallankaappaus. (AFP)

Wagner ja Venäjä kiistivät tietävänsä asiasta mitään.

Burkina Fason keikaus oli lenkki sotilasvallankaapausten ketjussa, jota valtavan Sahelin alueen tuntumassa on nähty parin vuoden aikana.

Taustalla on häärinyt Wagner.

Kun maailman huomio oli jo Ukrainassa, Wagner aloitti operaation aavikkovaltio Malissa. Satelliittikuvissa näkyi, että pääkaupunki Bamakon kupeeseen oli noussut sotilaiden leiri.

Venäläisiä palkkasotilaita nousi helikopterin kyytiin Malin pohjoisosassa. Päiväämätön kuva on Ranskan asevoimilta. (AP)

Venäläisten palkkasotilaiden saapumista oli valmisteltu informaatiokampanjalla. Bamakon kaduille ilmestyi Wagnerin – itse säveltäjän – koristamia julisteita. Sosiaalisessa mediassa lietsottiin mielialoja Ranskaa ja länsimaita vastaan. Julki tuli mielipidekyselyitä, joissa kansalaiset kannattivat kovasti venäläissotilaiden tuloa maahan. Selvisi, että kyselyitä tuotti yksi Prigožinin yrityksistä.

Malia uhkaavat jihadistiryhmät, jotka hallitsevat maan pohjoisosia. Kymmenen vuotta sitten Mali pyysi apua Ranskalta, jonka sotilaat saivat pysäytettyä jihadistien marssin. Vakautta Maliin ovat yrittäneet tuoda YK rauhanturvaoperaatiolla ja EU sotilaskoulutuksella. Suomen sotilaita osallistuu Malissa molempiin.

Wagner otti kovemmat otteet. Se lähti eversti Assimi Goïtan sotilasjuntan kanssa kyliin ”terrorisminvastaisiin operaatioihin”. Heidän jäljiltään kyliin jäi silvottuja ihmisiä ja poltettuja ruumiita. Monilla oli reikä päässä ja kädet sidottu.

Malin tapahtumia ovat tutkineet useat järjestöt, kuten Human Rights Watch. Uutisissa teot jäivät varjoon, koska samaan aikaan Wagner ja muut venäläissotilaat tekivät julmuuksia Ukrainassa.

Malissa tilanne johti siihen, että Ranska ilmoitti vetävänsä noin 2 600 sotilastaan pois maasta. Burkina Fasossa sotilasjohto karkotti Ranskan sotilaat. Aiemmin ranskalaiset oli painostettu ulos Keski-Afrikasta.

Kolme maata, sama kuvio: Wagner sisään, Ranska ulos.

Ne ovat olleet voittoja Venäjälle.

Kaiken seuraus on ollut, että parin viime vuoden aikana Ranska – ja yleisemmin länsimaat – ovat menettäneet vaikutusvaltaansa Pohjois- ja Länsi-Afrikassa.

Ja kun Venäjä on Ukrainan sodan vuoksi tarvinnut tukea YK:n äänestyksissä, Afrikan maista sitä on tullut.

JOŠKAR OLA, VENÄJÄ, SYYSKUU 2022

Videolla näkyy vankeja, jotka seisovat puoliympyrässä mustissa puvuissaan. Keskellä kulkee kaljupäinen mies, joka puhuu kovaan ääneen.

”Edustan yksityistä sotilasyritystä. Olette varmaan kuulleet siitä – nimi on Wagner.”

Mies on Jevgeni Prigožin. Hän yllyttää vankeja lähtemään Ukrainaan sotimaan. Siitä maksetaan. Ja taistelun jälkeen pääsette vapauteen. Video on kuvattu vankilassa Joškar Olan kaupungissa. Se ilmestyi internetiin syyskuussa 2022. Hämmästys oli suuri.

Siihen asti Prigožin oli vuosia vältellyt julkisuutta ja kiivaasti kiistänyt osallisuutensa Wagnerissa. Nyt naamiot oli riisuttu.

Pian Prigožin julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi perustaneensa Wagnerin 1. toukokuuta 2014. Lausunto julkaistiin Prigožinin yritysryppääseen kuuluvan Concord-yhtiön Telegram-kanavalla.

Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miksi Prigožin tuli julkisuuteen Wagnerin johtajana.

Todennäköinen selitys on, että enää ei ollut tarvetta piilotella. Julkisuudella oli enemmän voitettavaa. Prigožin saattoi käyttää omaa ja Wagnerin mainetta värväykseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli mennyt pieleen. Se oli joutunut peräytymään monilla alueilla. Sotilaista oli pulaa. Putin joutui turvautumaan liikekannallepanoon. Mutta lisää miehiä tarvittiin. Wagnerin kasvattaminen oli siihen yksi keino.

Oli selvää, että Venäjän valtio oli mukana operaatiossa. Prigožin ei olisi voinut luvata vangeille armahdusta ja värvätä heitä vankiloissa ellei toimille olisi ollut valtiovallan siunausta.

Prigožin uhosi haluavansa riveihinsä murhamiehiä ja ryöstäjiä, jotka masturboivat hiekkapaperilla ja juovat janoonsa verta. Katugangsterin puhe vetosi vankeihin.

Värvätyt lähetettiin Itä-Ukrainaan. Monet tulivat pian takaisin Venäjälle, ruumisarkuissa. Vielä useammat jäivät nimettömiin hautoihin Ukrainaan.

Piti värvätä lisää.

Arviolta jopa 50 000 venäläistä vankia on liittynyt Wagneriin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan helmikuussa 2022. Saattaa olla, että suurin osa heistä on jo kuollut.

BAHMUT, UKRAINA

Bahmutin pääkadulla on pitseria. Sen nimi on New York Street Pizza. Viereinen Nyžnji-puisto oli kiva kävelypaikka vielä runsas vuosi sitten.

Nyt Venäjän hyökkäysjoukko ampuu Bahmutiin tykeillä silmittömästi, kranaatteja säästelemättä. Seinät tippuvat paineaallossa. Talot sortuvat. Alle on jäänyt ihmisiä. Enää asukkaita ei ole.

Wagnerin taistelijat ovat jälleen hyökänneet ihmisaalloissa ensimmäisen maailmansodan tyyliin.

Jälki on ollut taas hirveää, kaikille.

Wagnerista lähteneet sotilaat ovat kertoneet, että heitä käskettiin ampua siviilejä ja teloittaa sotavankeja. Azamat Uldarov kertoi ihmisoikeusjärjestö Gulagu.netille osallistuneensa Bahmutissa teurastukseen, jossa tapettiin kellarissa piilotellut siviiliryhmä.

”Pieni tyttö parkui, hän oli ehkä viiden tai kuuden vanha, ja minä ammuin hänet. Hallitusti suoraan päähän.”

Omiakin Wagner on teloittanut. Nyt jo surullisenkuuluisalla videolla näytettiin riveistä loikannut sotilas, jonka pää kiinnitettiin kelmulla tiiliskiveen ja murskattiin lekalla. Koira ansaitsee koiran kuoleman, kommentoi Prigožin Telegram-kanavallaan. Lekasta tuli Wagnerin tunnus.

Ukrainalainen sotilas kulki huhtikuussa Bahmutissa, jossa Ukrainan joukot puolustautuvat Wagnerin hyökkäystä vastaan. (Anatolii Stepanov / AFP)

Wagnerin taistelijajoukko on yrittänyt vallata Bahmutia yli puoli vuotta. Ei ole onnistunut. Ukraina on puolustautunut, pitänyt rintamalinjan.

Prigožin itse on ollut Bahmutin rintamalla. Videoillaan hän on esiintynyt komentajana, mutta ei ole selvää, kuka taisteluita oikeasti johtaa. Dmitri Utkin on pitkään pysynyt piilossa.

Bahmutin taistelu on tehnyt selväksi Wagnerin todellisen luonteen. Se ei ole ”yksityinen sotilasyhtiö”. Se sotii Venäjän armeijan asein ja ammuksin ja suorittaa sille annettua tehtävää.

Eikä Wagnerin porukkaa Bahmutissa oikein voi edes kutsua sotilaiksi. Sodassakin on säännöt, ja sotilailla kunnia ja periaatteet. Wagnerin miehillä ei ole. He ovat vain joukko kuolemalla rietastelevia roistoja.

Yhdysvallat on jo luokitellut Wagnerin ”kansainväliseksi rikollisjärjestöksi”. EU:ssa parlamentti vaatii, että Wagner pitää luokitella siksi, mitä se todella on: Venäjän valtion tukema terroristijärjestö.

Astuttuaan julkisuuteen viime syksynä Jevgeni Prigožin avasi Pietarissa suuren Wagner-keskuksen. (AP)

Prigožin on onnistunut yhdessä asiassa: infosodassa. Hän on saanut maailman median seuraamaan itseään. Joidenkin venäläisten silmissä hän on noussut sankariksi.

Yleensä Prigožinin puheet ovat poskettomia väitteitä ja yleistä räksytystä. Kiinnostavaa on se, miten törkeästi hän haukkuu Venäjän sodanjohtoa.

Äskettäin hän räyhäsi videolla puolustusministerille ja asevoimien komentajalle: ”Šoigu, Gerasimov, missä vitussa meidät ammukset ovat!”

Sitten tuli vielä rajumpaa. Prigožinin tulkittiin haukkuneen itse ”pappaa”. Se on pilkkanimi Putinille. Prigožin kyseli vihjaillen, mitä venäläisten tulisi tehdä, jos pappa osoittautuukin ”täydeksi paskiaiseksi”.

Mitä ihmettä Prigožin puuhaa?

Hurjimmissa arveluissa Prigožin on jo nostettu Putinin haastajaksi. Ehkä hän ohjaa aseistetut gangsterinsa seuraavaksi Kremliin? Ehkä hänellä on vallan ytimessä salaisia tukijoita?

Venäläiset asiantuntijat tuppaavat nauramaan näille arvailuille.

Suhteessaan Putiniin Prigožin on aina ollut palvelija – kuten kaikki diktaattorin lähipiirissä tähän saakka selvinneet. Parikymmentä vuotta sitten Prigožin kumarteli Putinille ruokaa tarjoillessaan. Ukrainassa hänen piti tarjoilla Putinille Bahmut.

On yksi ilmeinen selitys Prigožinin käytökselle. Hän räyhää kuin raivohullu gangsteri, koska hän raivohullu gangsteri. Ja hän on epäonnistunut tehtävässään. Prigožin syyttää kaikkia muita, koska hän yrittää pelastaa itsensä rangaistukselta.

Näyttää siltä, että Wagnerin tarina lähestyy loppunäytöstä.

Prigožin on ehkä kasvanut ulos hänelle annetusta roolista. Ei silti ole epäselvää, kuka hänet on lavalle käskenyt. Kun aika täyttyy, hänet poistetaan näyttämöltä.