Maaliskuun lopussa
suomen muslimit
ryhtyvät viettämään
paaston aikaa.
ramadan merkitsee
mietiskelyä ja lepoa
mutta myös
juhlaa ja jekkuja.
Mikko Suutarinen, kuvat
Elena Sulin, teksti
On puoliyö, kun Najmo Abdirahman avaa Espoon sairaalan synnytysosaston vaatevaraston oven keväällä 2022. Abdirahman laskeutuu polvilleen lattialle ja aloittaa iltarukouksen, Salat Al Isha. Pienessä tilassa arabiankieliset sanat kumisevat hiljaa: allahu akbar, a'udhu billahi minash shaitanir rajim, sami allahu liman hamidah.
Tänäkin vuonna moni suomalainen ja Suomessa asuva viettää islamilaisen kuukalenterin pyhää yhdeksättä kuukautta. Paaston aika, ramadan, yhdistää pohjoisessa asuvat muslimit muuhun maailmaan, jonka väestöstä arviolta joka neljäs on muslimi. Suomen muslimien tavat viettää pyhää kuukautta ovat usein sidoksissa juuriin. Omaan tai perheen vanhaan kotimaahan, opittuihin tapoihin ja perinteisiin, vallitsevan kulttuurin olosuhteisiin. Suomessa ramadan on viettäjänsä näköinen.
Pyyhepinot tursuilevat hyllyiltä kohti kumartuvaa selkää. On aika ahdasta. Abdirahmanin työpaikalla ei ole rukoushuonetta, joten rukousaikataulua noudattavan muslimin on rukoiltava missä vain on mahdollista. Kätilön on kuitenkin oltava aina tavoitettavissa. Siksi työpuhelin odottaa lähellä kättä, kun Abdirahman vuoroin kumartuu, nousee seisomaan, polvistuu ja istuu.
Ramadanin ajankohta vaihtelee vuosittain kuun kierron mukaan. Moni muslimi seuraa kiertoa ja pyhää kuukautta koskevaa tiedotusta verkossa. Rukouskalenterit ja -aikataulut kulkevat kätevästi mukana mobiilisovelluksina.
Somalian Mogadishussa syntynyt ja Suomeen vuonna 2003 tullut Abdirahman käyttää kuun asennon tarkastamiseen esimerkiksi englanninkielistä Haramain Sharifain -blogia. Se seuraa kahden pyhän moskeijan, Medinan Masjid al-Nabawin ja Mekassa sijaitsevan Masjid al-Haramin, toimintaa ja välittää noin kolmelle miljoonalle seuraajalleen uutisia. Ajantasainen informaatio helpottaa arjen kulkua.
”Kuulen aika paljon kommentteja, että ’ai kauheeta, miten vaikeaa’”, Abdirahman kertoo. ”Etenkin kesäaikaan ihmisten on tosi hankala ymmärtää ramadania.”
Ramadanin päättävään Eid al-Fitr -juhlaan on neljätoista päivää.
Najmo Abdirahmanin sylissä on kahden päivän ikäinen vauva.
Amir Khan rukoilee työpaikallaan lihakaupassa.
Helsingin Hämeentiellä sijaitsevan halal-kaupan lattialle mattoaan levittää Amir Khan. Hetken on hyvin hiljaista. Lihakaupan myyjänä työskentelevä Khan on kaupan rauhallisina aikoina tiiviisti yhteydessä sukulaisiinsa maailmalla. Keskustelut käydään Facetime-puheluissa.
Uskontokuntaan kuulumattomat luulevat usein, että muslimien pyhässä kuukaudessa on kyse vain paastosta. Abdullah Poolia ajatus naurattaa. Fysioterapiaa opiskelevan Poolin mukaan ramadan on mahdollisuus pysähtyä tutkimaan uskonnon ja oman jumalasuhteen merkitystä. Se on aikaa, joka tulisi käyttää hengellisten toimitusten suorittamiseen, mietiskelyyn ja henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen.
”Sillä ihminen, joka paastoaa elämättä puhdasta elämää, vain nälkiinnyttää itseään”, Pool sanoo.
Poolin mukaan pyhä kuukausi on hetki, jolloin taivaan portit aukeavat, helvetti sulkeutuu ja perkeleet kahlitaan. Armollisuus pääsee valloilleen muistutuksena siitä, että jumala on laupias kaikkivaltias. Kuukauden ajan läsnä ovat ”heaven and mercy”, Pool sanoo. Taivas ja armo.
”Ja sitten on kyse myös pisteistä”, Pool toteaa.
Siis hyvistä teoista (hasanat), joiden arvo pyhän kuukauden aikana moninkertaistuu.
Normaalisti sellaiset asiat kuin yhdessä rukoileminen, vanhempien kunnioittaminen tai huonompiosaisten auttaminen kertyvät kullakin eräänlaiseksi luotoksi. Resurssiksi, jota kuoleman jälkeen verrataan yksilön tekemään pahaan.
Poolin mukaan ramadanin aikaan ”pisteiden kerääminen kiinnostaa ihmisiä vähintäänkin yhtä paljon kuin paaston aloittaminen tai lopettaminen”.
Sobur Khan (oik.) syö iftaria eli paastopäivän päättävää ateriaa veljenpoikansa kanssa Helsingin Pohjois-Haagassa.
Iftarin on hyvä olla kevyt. Pöydässä on muun muassa taateleita, mehua ja hedelmiä.
Helsingin Pohjois-Haagassa Sobur Khan valmistautuu päivän ensimmäiseen ateriaan. Iftar syödään auringon laskettua.
Khan on kotoisin Bangladeshista ja asunut Suomessa kymmenen vuotta. Hän ruokailee mielellään läheisten seurassa. Tänä iltana tarjolla on taateleita, mehua ja hedelmiä. On hyvä juoda paljon vettä. Sitten taas rukoillaan. Kun mobiilisovellus Muslim Pro kilahtaa, Khan asettuu sinertävän maton ääreen ja kumartaa veljenpoika vierellään kohti Mekkaa.
Itä-Pasilassa suomensomalialainen Abdul kiirehtii kohti pienen moskeijan ovea. ”Pyhästä kuukaudesta tulee hieman mieleen joulu. Vallitsee samanlainen tunnelma: on rauhallista, ja kaikki ovat toisilleen ystävällisiä.”
Abdulin mukaan keväälle osunut vuoden 2022 paasto on mennyt ”ihmeen hyvin”, suorastaan energisesti. Tänäänkin matka Maunulasta Pasilan moskeijalle taittui pyörällä polkien. Kuvauspäivänä iftar nautitaan kello 21.17.
Koska medialle ei perjantairukouksen (juma tai jummah) aikaan heru sisäänpääsyä, Abdul lupaa kertoa illan kulusta.
Ensin riisutaan kengät. Kädet, jalat ja kasvot on yleensä pesty jo kotona. Suu ja nenä pestään loiskauttamalla oikealla kädellä vettä kasvoille ja niistämällä. Sisään astuessa tervehditään muita ihmisiä arabiaksi, salam aleikum, olkoon rauha kanssasi. Oma paikka valitaan rukoushuoneesta niin, että astutaan mieluiselle matolle. Abdulista paikkaa on mukava vaihtaa, ja hän valitsee sen summamutikassa. Sitten lausutaan tervehdys rukouspaikalle. Se tehdään yksin, mutta muut rukoukset lausutaan yhdessä. Sitten vedetään taas kengät jalkaan ja mennään syömään.
”Olo on todella kevyt”, Abdul vakuuttaa. Eid al-Fitriin on enää kaksi päivää.
Puhoksen ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä sijaitseva Alanya-ruokakauppa on hiljainen iftarin aikaan.
Adel Rizvi ottaa päiväunet vaimonsa Rashfa Seyedin kanssa. Rizvi tekee pitkää työpäivää, ja pyhä kuukausi merkitsee hänelle myös lepoa. Se ei tarkoita vain nukkumista vaan keskusteluja uskonnosta ja elämästä.
Sri Lankasta Suomeen muuttaneen Adel Rizvin arvio omasta taivaallisten pisteiden saldostaan on selkeä: ”Ei mitään hajua.”
”En halua panikoida sitä, että loppu koittaa, vaan pyrin elämään hyvänä ihmisenä.”
Pyhä kuukausi on Rizville ennen kaikkea yhdessäoloa. Kun perhe saapui Kemin vastaanottokeskukseen vuonna 2009, oli olo yksinäinen. Tiedossa ei ollut moskeijaa eikä sellaisen ympärille kertynyttä yhteisöä. Oma ryhmä oli rakennettava itse. Se muodostui lopulta muista maahanmuuttajista. Ramadanista tuli yhteinen juhla pohjoiseen saapuneille afgaaneille, irakilaisille, iranilaisille — ja Rizveille. Äidit pitivät koraanikerhoa, ja isät pelasivat lasten kanssa lentopalloa ennen iftar-ruokailua. ”Se oli omanlainen, monimuotoinen yhteisönsä”, Rizvi muistaa.
Kun Adel Rizvi sitten löysi itselleen vakituisen moskeijan, hän yllättyi. Sri Lankalla lähin suurmoskeija uhkui lempeää ja makeaa aromia. Jasmiininkukkia ja hartsiuutetta.
”Suomessa moskeija tuoksui sitrukselta ja raikkaalta ilmalta.”
Suomalaisissa avarissa tiloissa vallitsi kylmä valkoinen valo, ja ne olivat äänettömiä. Omiin ajatuksiin pääsi uppoamaan, kun moskeijassa kuului vain ilmastoinnin hurina.
Maryan Ali Mohamed (oikealla) ja Hany Abdullahi ottavat ramadanin päättävän Eid al-Fitrin kunniaksi valokuvia Helsingin Myllypurossa.
Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Halimo Dahir (vas.), Faisa Ahmed ja Suweyda Mohamed (selin) viettävät Eid al-Fitr -juhlaa Myllypurossa.
Lapset pelaavat koripalloa ramadanin päättävässä Eid al-Fitr -juhlassa Espoon Tuomarilassa toukokuussa 2022.
Whatsapp-viesteissä käy kuhina. Eid-tapahtumia järjestetään ympäri Helsinkiä, mutta niiden suunnittelua vaikeuttaa kuun liike, johon juhlan tarkka ajankohta perustuu.
Jos kuuta ei uuden kuukauden ensimmäisenä päivänä havaita, Eid al-Fitr siirtyy päivällä. Kun sirppi jättää näyttäytymättä, saavat myös Suomen muslimit virallisen tiedon. Juhlan päivämääräksi varmistuu 2. toukokuuta 2022.
Kylävainiontiellä Espoossa, suuren urheilukentän ympärillä, taksit ja henkilöautot kiertävät ympyrää. Kello on vasta kahdeksan aamulla, mutta ihmisiä saapuu joka suunnasta. Kaikilla on kauniit vaatteet, ja lapsia hymyilyttää. Najmo Abdirahmanilta tulee viesti. Perhe on myöhässä, sillä koko naapurusto on matkalla kentälle. Ja tietenkin samalla bussilla! ”Salam aleikum — haha — koko Soukka on täällä”, viestissä lukee.
Kentälle on kerääntynyt satoja ihmisiä juhlimaan Eid al-Fitriä. Kaikkialla leijailee ilmapalloja. Rukouksen aikana naiset ja miehet istuvat kentän eri puolilla. Miehet kumartavat edessä ja naiset takana. Pienet lapset liikkuvat vapaasti osastojen välillä.
Kun ensimmäinen laulunomainen lause kuuluu kaiuttimista, on näky pysäyttävä. Valtava ihmismeri laskeutuu polvilleen. Allahu akbar, se lausuu yhteen ääneen, jumala on suurin.
Kun rukoushetki on päättynyt, Habiba Ali keräilee perhettään kasaan. On juhla-aterian aika. Alin perheestä paikalla on nopeasti laskettuna ainakin 20 henkilöä. Keskellä äiti Khadra Ali hymyilee kiiltävät Ray Ban -aurinkolasit silmillään. ”Se halusi noi”, Habiba Ali sanoo ja nauraa.
Perhe valmistautuu viettämään pitkää iltaa. Äidin luona ollaan ”todella isolla porukalla” ja myöhään. ”Anteeksi vaan naapureille!”
Vieressä siskontytär Khadra Sugulle nyökyttelee sylissään Talha-vauva. ”Onneksi mummi asuu rivitalossa.”
Suggulen mukaan eid on ilon juhla, ja jos siitä lähtee liikaa ääntä, melusta voi tulla sanomaan suoraan. Oikeastaan sekin kuuluu pyhän kuukauden päätökseen, vuorovaikutus. Naapureille on mahdollista antaa vaikkapa pieni lahja.
”Ovi on aina auki”, Habiba Ali sanoo.
Soukassa Abdirahmanien kodin seiniä kiertävät kymmenet välkkyvät valot. On voileipiä, pitsaa, muffineita, tiramisua, riisiä ja somalialaista xalwoa eli halvaa. Se on ultramakeaa, punertavaa jälkiruokaa, joka valmistetaan sokerista, kardemummasta ja maissitärkkelyksestä. Lisäksi tarjolla on herkku, joka kulkee nimellä ”diabetes”. Sen peruspilari on kondensoitu maito.
Abdirahmanien ja serkkujen eli Mohammedien Eid al-Fitr on täynnä huumoria. Koko ryhmän kesken jaettavat eid-lahjat on arvottu kirjoittamalla nimet pienille paperilapuille ja heittämälle ne maahan. Jokainen on nostanut yhden lappusen, joka kertoo, kenelle lahja on ostettava. Joku yrittää aina juksata. Lahjaksi on annettu muun muassa oma tyyny, paketillinen kiviä ja perunoita. Jekkulahjan jälkeen tulee onneksi vielä varsinainen paketti. ”Ei eidiä ilman trollausta”, Najmo Abdirahman toteaa.
Pian häneltä katoaa puhelin. Sitä ei löydy millään, joten perhe istuu aterialleen. Illan lopuksi puhelin ilmestyy — turvalasi korjattuna. Koko perhettä Somalian sukua myöten ovat riivanneet huonosti näkyvät kasvot Facetime-puheluissa. Kun puhelu kaukaa saapuu, on täti onnellinen nähdessään taas kokonaisen Najmon.
Seuraavana päivänä saan viestin: ”Kiitos kun pääsit paikalle.” Juhla on jatkunut aamuyöhön.
Pian se taas koittaa, tuo islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Aika, jolloin läsnä ovat taivas ja toivo. Tiivis yhteisöllisyys mutta myös huumori.
Maaliskuun 22. päivästä alkaen naapurille voi jälleen toivottaa: Ramadan mubarak! Hyvää pyhää kuukautta!
Oikaisu 5.3.2023 kello 10:35: Artikkelin kuvateksteissä oli nimivirheitä. Korjattu kuvateksteistä Khadra Sugu muotoon Khadra Sugulle ja Rasha Seyed muotoon Rashfa Seyed.
Mikko Suutarinen, kuvat
Elena Sulin, teksti
Noora Vaarala, tekstin editointi
Ea Vasko, kuvatoimittaminen ja ulkoasu
JULKAISTU 4.3.2023 © Helsingin Sanomat