VAARAN
VUODET

Jos Kiova olisi kaatunut, Suomi olisi nyt hyvin tukalassa tilanteessa. Turvallisuuspolitiikan vaikuttajat esittävät suoraa kritiikkiä presidentti Sauli Niinistöä kohtaan. Arvostelijoiden mukaan presidentti yritti vuosien ajan jarruttaa lähentymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin.

Paavo Teittinen HS, teksti

Hans Eiskonen, kuvitus

Entä jos Kiova olisi kaatunut? Jos Venäjä olisi helmikuun 2022 suurhyökkäyksellään onnistunut kukistamaan Ukrainan?

Nyt Suomen naapurissa olisi voimansa tunnossa pullisteleva aggressiivinen Venäjä, ja Suomi tuskin olisi Naton jäsenmaa.

Suomessa oli aina ajateltu, että Natoon pitää hakea hyvän sään aikana. Lopullinen loikka länteen tapahtui myrskyn keskellä, ja siinä oli riskinsä.

Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeen HS haastatteli ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyisiä ja entisiä sisäpiiriläisiä – sotilaita, virkamiehiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita. Monet heistä sanoivat voivansa puhua nyt vapaammin, kun Suomesta on tullut sotilasliiton jäsen. Pinnan alla on kytenyt kritiikkiä.

Haastateltavat kertovat tasapainoilusta idän ja lännen välissä, sotaharjoituksia ja asekauppaa koskevista kiistoista – ja presidentti Sauli Niinistöstä, jonka koettiin suhtautuvan kriittisesti Yhdysvaltoihin ja Natoon.

Siitä, miten uhkarohkeaa oli nojata Nato-optioon vielä Krimin valtauksen jälkeenkin.

He kertovat, että puolustushallinnon eli ”Kaartin korttelin” ja presidentin välillä on ollut suuria jännitteitä: toinen halusi ajaa Suomea tiiviisti Yhdysvaltojen ja Naton kylkeen, toinen jarrutteli.

Yksi haastateltavista, entinen kansanedustaja ja kansainvälisen politiikan konsultti Risto E.J. Penttilä, kiittää presidentti Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin toimintaa kuluneen vuoden aikana. Nato-prosessi vietiin läpi määrätietoisesti. Mutta hänen mielestään sitä edeltävää historiaa ei voi unohtaa.

”Meidän pitää kysyä, kuinka lähellä olimme sitä, että emme olisi päässeet sisään Natoon. Jos Kiova olisi kaatunut, emme olisi päässeet Natoon. Silloin jatkokysymys kuuluu, kuka johdatti Suomen heikoille jäille.”

”No, sama joukkue, joka pelasti meidät sieltä. Eli Suomen ulkopoliittinen johto.”

Penttilän mielestä nyt on aika käydä keskustelua tehdyistä valinnoista.

”Se, että olimme vuoden 2014 jälkeen päätyneet tällaiseen tilanteeseen, on Suomen rauhanajan ulkopolitiikan suurin mahalasku.”