Merikaasuputki Balticconnector alkoi vuotaa varhain sunnuntaiyönä. Kuvat ja grafiikat näyttävät, mitä kaasuputkesta ja sitä ympäröivistä tapahtumista merellä tiedetään.

HS-työryhmä

Tuulet puhalsivat lähes myrskylukemissa ja yltyivät puuskissa jopa 28 metriin sekunnissa. Aallot löivät 2,5–3 metrin korkeuteen.

Sunnuntain vastaisena yönä sää Suomenlahden keskiosissa ei ollut viihtyisä. Puolen yön jälkeen lämpöä oli noin kuusi astetta. Sadepilvet olivat väistyneet Itämeren itäosiin.

Aaltojen alla kulkee Balticconnector-putki.

Vuoden 2020 alussa avattu putki kulkee Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin. Putkella tuodaan Suomeen kaasua Baltiasta.

Putki alkaa vuotaa

Norjalaisen tutkimus­laitoksen rekisteröimät värähtelyt. (Norsar)

Kello on 1.20 Suomen aikaa, kun norjalainen tutkimuslaitos Norsar havaitsee seismisiä aaltoja. ”Todennäköinen räjähdys”, Norsar arvioi. Paikaksi laitos arvioi noin 20 kilometriä Viron luoteis­rannikolla sijaitsevasta Paldiskin kaupungista pohjoiseen.

Varhain sunnuntaina kaasun siirtoyhtiöt Gasgrid ja virolainen Elering sulkivat kaasuputken venttiilit epätavallisen paineen laskun vuoksi. Gasgrid ilmoitti vauriosta Suomen viranomaisille.

Rajavartiolaitoksen Turva-alus kaasuputken vuotopaikalla Suomenlahdella.

Putki kulkee ruuhkaisen laivaväylän ali

Putken kohdalla kulkee vilkas laivaväylä. Väylällä liikkui vuotoajankohtana useita aluksia.

Erityisesti venäläisen SGV Flot -rahtialuksen toiminta on herättänyt kysymyksiä, sillä se pyöri pitkään vuotokohdan läheisellä merialueella. Alus pysyi yli kaksi vuorokautta hyvin pienellä alueella.

HS:n haastatteleman varustamon mukaan alus oli ankkuroitunut suojaisaan paikkaan odottaakseen huonon sään väistymistä.

Verkkopalvelu Marine Trafficista selviää, että moni laiva kulki lähellä vuotopaikkaa sunnuntaina. Marine Trafficista selviävät vain niiden laivojen liikkeet, jotka lähettävät sijainnistaan tietoa. Merellä voi liikkua myös aluksia, jotka eivät lähetä sijainti­tietojaan.

Aluksia kaasuputken vuotokohdan läheisyydessä

Yksi vuotopaikan ohittaneista laivoista oli ydinkäyttöinen alus Sevmorput. Se lähti 19. syyskuuta liikkeelle Murmanskista ja saapui Itämerelle 6. lokakuuta.

Alus ohitti vuotopaikan puolenyön jälkeen 8. lokakuuta eli vähän ennen kuin vauriosta saatiin ensimmäiset havainnot. Venäjän lipun alla seilaava Sevmorput on noin 260 metriä pitkä ja noin 35 leveä rahtialus, joka rakennettiin 35 vuotta sitten. Marine Traffic -palvelun mukaan sen omistaja on Venäjän valtio.

Myös Kiinan ja Venäjän väliä kulkeva rahtialus Newnew Polar Bear oli liikkeellä vuotopaikan läheisyydessä. Alus lähti liikkeelle Kaliningradin satamasta 6. lokakuuta puolenpäivän jälkeen.

Vuotopaikan Suomen edustalla se ohitti 8. lokakuuta, yhden jälkeen aamuyöllä. Alus on rekisteröity Hong Kongin lipun alle. Newnew Polar Bear on rakennettu vuonna 2005 ja se on noin 169 metriä pitkä ja 27 metriä leveä. Marine Traffick -palvelun mukaan alus on saksalaisen Schulte Groupin hallinnoima, omistajaa ei kerrota. Keskus­rikospoliisi (krp) selvittää yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mitä meriliikennettä alueella oli sunnuntaiyönä.

Putken betonikuori vaurioituu

Varmaksi tiedetään, että Balticconnector-putki on vaurioitunut. Vaurioiden yksityiskohtia ei ole ainakaan vielä kerrottu julkisuuteen.

Krp kertoi tiistaina, että kyseessä on todennäköisesti tahallinen teko. Rikos­ylikomisario Risto Lohi sanoi tiedotus­tilaisuudessa keskiviikkona, että krp arvioi vaurioiden aiheutuneen mekaanisesta voimasta. Krp ei ole poissulkenut räjähdystä vaurion aiheuttajana, mutta pitää tätä vaihtoehtoa epätodennäköisenä.

Viron merivoimien komentaja Jüri Saska kuvaili Viron yleisradioyhtiö ERR:lle tiistaina putken kyljen vaurioituneen. ”Aivan kuin joku tai jokin olisi repinyt putkea sivustapäin”, Saska sanoi. Lohi ei ottanut tiedotus­tilaisuudessa kantaa asiaan.

Kaasuputki on päällystetty betonilla. Osalta matkaa se on peitetty kiviaineksella. Toistaiseksi on epäselvää, oliko putki suojattu vauriokohdasta erillisellä maakerroksella.

Pihla Loula, teksti

Salla Vuorikoski, teksti

Hanna Mahlamäki, teksti

Pauliina Siniauer, teksti

Tuija Kivimäki, grafiikka

Minna-Liisa Linjala, grafiikka

Boris Stefanov, animaatio

Anni Mutikainen, videoeditointi ja grafiikka

Marko Mumm, kuvat

Jenni Virtanen, tuottaminen ja editointi

Kimmo Koskinen, ulkoasu

JULKAISTU 11.10.2023 © Helsingin Sanomat