Inkeri Harju HS, teksti
Vaikuttajat Janita Autio ja Arttu Mustonen istuvat HS Nytin uuden Ystäväkirja-podcastin nauhoituksissa.
Ystäväkirjassa jokaiseen jaksoon saapuu vieraaksi kaksi julkisuudesta tuttua henkilöä, jotka ovat keskenään läheisiä ystäviä. Ensimmäisessä jaksossa on tarkoitus sukeltaa Aution ja Mustosen ystävyyteen, joka alkoi erikoisella tavalla.
Kymmenen vuotta sitten valokuvaaja ja vaikuttaja Autio näki Mustosessa tulevan aviomiehensä. Nykyään hän näkee Mustosessa parhaan ystävänsä.
He ovat kumpikin kasvaneet vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Ennen ystävyyttään he olivat pariskunta.
Yhteisön tapojen mukaisesti parin oli tarkoitus mennä lyhyen seurustelun jälkeen nopeasti naimisiin.
Somessa Autio ja Mustonen ovat kummatkin isoja nimiä. Mustonen on hyvin suosittu Tiktokissa, Autio taas on kerännyt seuraajia varsinkin Instagramissa.
Somea seuraamaton voi kuitenkin muistaa Janita Aution nimen Sanna Marinin viime vuoden bilekohusta. Autio oli yksi tuon ”bileporukan” jäsenistä, ja juuri hänen yksityiseltä Instagram-tililtään videot juhlivasta Marinista levisivät julkisuuteen.
Autio myös otti Marinista viime kesänä viraaliksi lähteneen Ruisrock-kuvan.
Autio on kohun jälkeen kategorisesti kieltäytynyt kommentoimasta asiaa yhtä Instagram-julkaisuaan enempää, joten siitä ei puhuta nytkään.
Podcast-studion nojatuoleilla istuvista ystävyksistä näkee, että he ovat hyvin läheisiä. Kun heidän keskinäistä jutteluaan kuuntelee ulkopuolisena, puolet jutuista menee ohi.
Ystävyksistä välittyy lämpö ja ilo. Molemmat ovat energisiä, mikä johtaa välillä säheltämiseen.
Podcastin aikana keskustelu esimerkiksi keskeytyy, kun Aution pitää käydä niistämässä tai kun Mustonen tiputtaa aurinkolasinsa.
Ystävykset tuntuvat myös tietävän toisistaan kaiken.
Kun Mustonen mainitsee kesken tarinan erään limsamerkin, Autio muistuttaa, ettei hän voi sanoa sitä, sillä Mustonen on juuri tekemässä kaupallista yhteistyötä toisen merkin kanssa.
”Ai niin, totta! Voin sanoo ton kohdan uudelleen!” Mustonen vastaa.
Mustosen ja Aution tarina alkoi kymmenen vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaalta, josta kumpikin heistä on kotoisin.
19-vuotias Autio oli aivan loppu siihen, että kaikki hänen ystävänsä pelasivat lentopalloa, josta hän ei ollut innostunut.
”Mä olin aina yksin istumassa siellä reunassa.”
Silloin hän keksi, että haluaa poikaystävän, joka ei myöskään pidä lentopallosta. Kuin tilauksesta sellainen saapuikin pian.
”Mun sisko soitti Helsingistä, että Janita mä oon löytänyt sulle sun tulevan poikaystävän.”
Aution sisko esitteli kumppanikandidaatin kertomalla, että kyseessä on ”yks Arttu, joka on tullut just Jenkeistä vaihdosta, eikä sekään tykkää lentopallosta”.
Mustonen piti tuohon aikaan blogia, josta Autio stalkkasi tulevaa kumppaniaan.
Autio näki blogista myös, että poikaystäväehdokas oli Aution tapaan kiinnostunut muodista ja vaikutti muutenkin hyvältä tyypiltä.
Näillä tiedoilla hän päätti, että heistä tulisi pari.
Vaihto-oppilasvuoden takia Arttu Mustonen jatkoi lukiota vuotta nuorempien kanssa. Hän ajautui uuteen kaveriporukkaan, jossa Autiokin vietti aikaa.
Eräänä iltana Mustonen kutsuttiin porukan mukaan ”pelaamaan sitä saatanan lentopalloa”.
Pelistä otetut kuvat lähetettiin porukan yhteiseen Whatsapp-ryhmään, jossa Autiokin oli mukana. Autio muistaa miettineensä, että miten on mahdollista, että Mustonen hengaa hänen ystäviensä kanssa.
Tulevan parin ensimmäinen tapaaminen tapahtui Mustosen kotona. Mustonen muistaa, kun hänen ystävänsä ajavat kodin pihaan ja autosta nousee kiharatukkainen tyttö.
”Sulla oli silloin sellainen sikapitkä käkkärätukka.”
”AI NIIIIN, se oli permis! Oli, oli!”
Mustonen ja Aitio muistavat jopa sen, mitä Autiolla oli tuossa tapaamisessa päällä: vihreä armytakki ja pitkä sinapinkeltainen neuletakki.
”Ihan mieletön kombo”, Autio huutaa.
Ensitapaamisen jälkeen yhteys löytyi nopeasti, ja sitä seurasi noin vuoden mittainen parisuhde.
”Me ollaan tosi samanlaisia ihmisiä ja bondattiin nopeasti”, Mustonen sanoo.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ystävykset kuvailevat seurusteluaan hyvin erilaiseksi nykyisiin suhteisiinsa verrattuna. Fyysistä läheisyyttä ei tuolloin käytännössä ollut.
”Pidettiin kädestä kiinni ja tyyliin kerran pussattiin”, Autio sanoo.
Mustonen kertoo kuitenkin ajatelleensa, että parin seurustelu oli normaalia. Sitä, mitä heille oli kotona opetettu.
Mustonen koki seurustelun Aution kanssa helpoksi, koska suhteesta puuttuivat houkutukset, joita uskonnollinen yhteisö piti haitallisina. Mustonen ei tuolloinkaan tuntenut fyysistä vetovoimaa naisiin.
”Jos sä et tunne houkutusta sun tulevaa puolisoa kohtaan, niin tulisko harkita vielä kerran kenties”, Mustonen sanoo ja nauraa.
Ennen tulevaa avioelämää parikymppinen Autio lähti siskonsa kanssa ulkomaanmatkalle. Matkalla hän jutteli miesporukalle, joka oli järkyttynyt Aution suunnitelmista mennä naimisiin niin nuorena.
Porukan sanat takoivat hänen päähänsä järkeä, Autio sanoo nyt.
Kun Autio palasi reissulta, hän kertoi Mustoselle, ettei voi mennä tämän kanssa naimisiin, koska he eivät ole koskaan edes pussanneet.
”Silloin ajattelin, että omg, nyt mun pitää pussata tota”, Mustonen sanoo.
Ensisuudelma oli lopulta pieni ja nopea muiskaus autossa.
”Sit mä olin silleen, että nyt se on hoidettu”, Mustonen sanoo.
Autio taas ei muista hetkeä ollenkaan.
Pian tämän jälkeen parin suhde päättyi. Aloite tuli Autiolta. Hänelle ero oli tie vapauteen.
Olo oli vapautunut ja upea.
Mustonen taas kertoo, että suri asiaa noin viikon ajan. Nyt hän kuitenkin kiittelee Autiota:
”Jos sitä päätöstä ei olisi tehty ja me oltaisiin päädytty naimisiin asti, en tiedä, kuinka pitkään me oltaisiin siinä sinnitelty.”
Mustonen arvelee, että he olisivat tehneet pakolla muutaman lapsen ja eläneet ”onnettomina ihan ok arkea”. Eron jälkeen Mustonen alkoi ymmärtää olevansa homoseksuaali.
Tuoreet eksät eivät olleet noin puoleen vuoteen juurikaan tekemisissä. Mustonen muutti Helsinkiin ja Autio asui Oulussa.
Mutta kaiken muutti yhteisen kaveriporukan matka Yhdysvaltoihin. Matka oli varattu ja maksettu jo ennen eroa. Reissu kesti viisi ja puoli viikkoa.
Pakkohan sinne oli lähteä, Autio kertoo. Ja onneksi lähtivät.
”Siellä me tajuttiin, että miksei me voitais olla frendejä”, Mustonen sanoo.
Autio kertoo olleensa matkan ensimmäisen viikonlopun hyvin ahdistunut. Hän muistelee menneensä New Yorkin Central Parkiin puun alle istumaan ja miettimään tilannettaan.
Sen puun alla Autio kertoo tajunneensa, ettei reissusta tule mitään, jos hän ei ole sinut eksänsä läsnäolon kanssa.
”Päätin, että nyt olen kunnolla ja käyttäydyn kuin aikuinen.”
Reissu oli lopulta menestys. Sen aikana Mustonen ja Autio löysivät toisensa uudella tavalla.
Nyt keltaisilla nojatuoleilla istuvien Aution ja Mustosen elämässä moni asia on toisin.
Kummatkin ovat julkisuuden henkilöitä ja asuvat Helsingissä. Elämä sisältää töitä, matkustelua ja somea.
Autio ja Mustonen kuvailevat olevansa toistensa perheenjäseniä. He juonsivat aiemmin yhdessä ikisinkkuuteen liittyvää podcastia. Podia ei tällä hetkellä tehdä, sillä Autio on löytänyt kumppanin ja jättänyt ikisinkkuuden.
Hän seurustelee ex-jääkiekkoilija Oskari Halmeen kanssa. Onko uuden ihmisen astuminen kuvioihin vaikuttanut Mustosen ja Aution väliseen dynamiikkaan?
Ei ole, molemmat vastaavat. Mustonen kertoo olevansa Aution puolesta todella onnellinen. Autio kertoo, ettei hänellä voisi olla kumppania, jonka kanssa Mustonen ei tulisi toimeen.
Mustonen kertoo tavanneensa Halmeen baarissa heti seuraavana iltana Aution ja Halmeen ensitapaamisen jälkeen.
”Sillon olin eka ihan että noup”, Mustonen kertoo.
Mieli kuitenkin muuttui heti, kun hän tapasi Halmeen uudelleen.
Mustonen alkoi pitää Halmeesta, kun he tutustuivat paremmin. Ensitapaaminen baariympäristössä isolla porukalla oli antanut hänelle väärän kuvan.
Mustosen ja Aution tarinassa on jotain hyvin romanttista, vaikka kyse ei ehkä koskaan olekaan ollut romanttisesta rakkaudesta.
He ovat todiste siitä, että platoninen ystävyyskin voi olla syvää sielunkumppanuutta.
Ystäväkirja-podcast on kuunneltavissa kaikilla yleisillä podcast-alustoilla. Pääset kuuntelemaan jaksot esimerkiksi tästä. Ensimmäinen jakso ilmestyy tiistaina 16. toukokuuta kello 8.
Inkeri Harju, teksti
Canva ja Essi Haapanen, kuvitukset
Essi Haapanen, ulkoasu
Piritta Räsänen, tekstin editointi ja tuottaminen
JULKAISTU 16.5.2023 © Helsingin Sanomat