Jos haluat mitata untasi, lue tämä juttu ensin. HS testasi, miten hyvin älylaitteiden tulokset pitivät kutinsa. Samalla selvisi, miten niitä pitäisi oikeasti tulkita.

Heidi Moisio HS, teksti

Mikko Hannula, studiokuvat

Saara Mansikkamäki HS, kuvat

Viime päivinä olen näyttänyt melkoiselta mittausfriikiltä. Molemmissa ranteissani on älykellot, ja sormessani mollottaa huomattavan kokoinen hyvinvointisormus. Tänä iltana tyylini täydentyy vielä hämmentävän näköisellä härvelillä. Suuntaan Helsingin yliopistoon tapaamaan Sleep & Mind -tutkimusryhmää, jonka on määrä sonnustaa minut EEG-laitteella. Aivosähkökäyrää mittaava EEG-laite antaa hyvin tarkkaa dataa unesta.

Tarkoituksenani on nukkua yksi yö kaikki kolme älylaitetta käsissäni samaan aikaan, kun EEG-laite mittaa untani ja selvittää, miten luotettavaa tietoa älylaitteet antavat unestani.

Tutkimusryhmää johtaa professori Anu-Katriina Pesonen. Hän on yksi harvoista unitutkijoista Suomessa, jotka tekevät kokeellista unilaboratoriotutkimusta. Pesonen on ollut myös mukana tutkimassa älylaitteiden unta mittaavia algoritmeja.

Maikki Selin merkitsee elektrodien paikat päähän kynällä. (Saara Mansikkamäki / HS)

Tutkimusassistentit Maikki Selin ja Saara Mäkituuri kiinnittävät ympäri päätäni elektrodeja, jotka mittaavat aivotoimintaani, silmänliikkeitäni ja lihasjännitystäni. Elektrodit kiinnitetään värikkäillä johdoilla kahteen laitteeseen, jotka on vyötetty rintakehälleni ja vatsani päälle.

Sitten siirryn härveleineni laboratoriosta kotiin nukkumaan.