Venäjä aloitti nykyisen laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan vuosi sitten 24. helmikuuta 2022. Aamulehden poikkeuksellisista ja pysäyttävistä uutiskuvista kokoama kooste näyttää, mitä sodassa on tapahtunut tähän mennessä.

Pauliina Karjalainen, teksti

Aamulehti 24.2.2023 5.30

Pääkaupunki Kiovassa soivat ilmahälytykset, miljoonakaupunki Harkovasta nousee savua ja satamakaupunki Mariupolissa kuullaan räjähdyksiä. Torstaina 24. helmikuuta 2022 otetaan poikkeuksellisia uutiskuvia, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan.

”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, presidentti Sauli Niinistö summasi vain tunteja sen jälkeen, kun hyökkäys oli alkanut. Vuotta myöhemmin hyökkäyssodalle ei näy loppua.

Venäjä odotti Ukrainan kaatuvan viikoissa. On kuitenkin käynyt toisin. Hyökkäys ei ole sujunut Venäjän suunnitelmien mukaan. Se ei ole saanut vallattua Kiovaa, mutta on jättänyt jälkeensä raakoja tuhoja sen lähialueille, muun muassa Butšaan.

Pitkin viime kevättä ja kesää Venäjä taisteli vallatakseen Mariupolin sekä Lysitšanskin ja Severodonetskin kaksoiskaupungit. Ensin kaatui Mariupol. Myöhemmin kesällä sota ajautui suvantovaiheeseen. Syksyllä Ukraina onnistui yllättämään Venäjän, ja sen menestyksekäs vastahyökkäys käänsi sodan suunnan.

Hyökkäyssodan vuoden aikana tappiot ja tuhot ovat olleet mittavia. Kymmeniätuhansia ihmisiä on kuollut ja yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista paennut maasta. Kokosimme yhteen 65 kuvaa, jotka näyttävät sodan 12 kuukautta, sen vaikutukset ja keskeiset hetket.

Helmikuu 2022

24.2.2022. Mustaa savua nousee miljoonakaupunki Harkovan lähellä sijaitsevalta armeijan lentokentältä. Venäjä aloitti hyökkäyksensä aamuviiden aikaan. Hyökkäys alkoi jopa odotettua monimuotoisempana. Räjähdyksistä ja kuolleista raportoitiin eri puolilta Ukrainaa.

24.2.2022. Ihmiset hakevat Venäjän ilmaiskuilta suojaa piiloutumalla maan alle metroasemalle pääkaupunki Kiovassa. Alkuiltaan mennessä jo useamman ihmisen kerrottiin kuolleen tai loukkaantuneen iskuissa. Yöksi Kiovaan julistettiin ulkonaliikkumiskielto. (Umit Bektas / Reuters)
24.2.2022. Venäläinen ohjus osuu asuintaloon Tšuhujivin kaupungissa Itä-Ukrainassa Harkovan alueella. Iskussa haavoittunut nainen ehti täpärästi paeta kodistaan. Kuvat tästä loukkaantuneesta naisesta nousivat ympäri maailmaa symboliksi Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. (Aris Messinis / AFP / Lehtikuva)
24.2.2022. Ruuhka tukkii tien, kun ihmiset yrittävät poistua Harkovan kaupungista, vaikka lähellä Venäjän rajaa sijaitsevan Harkovan pormestari kehotti asukkaita pysymään kodeissaan. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä noin 100 000 ihmistä joutui lähtemään evakkoon kodeistaan. (Antonio Bronic / Reuters)
25.2.2022. Kiovassa kuullaan hyökkäyksen toisena päivänä tykkien ja ampumisen ääniä, myös ilmahälytyssireenit soivat. Venäjä eteneminen Kiovaan sujui kuitenkin odotettua hitaammin. Mies ulkoilutti koiraansa tuhoutuneen asuinrakennuksen edustalla. Kiovan pormestari Vitali Klytško kuvaili kaupungin tilannetta myöhään illalla: ”Yöstä ja aamuyöstä tulee erittäin vaikea.” (Umit Bektas / Reuters)

25.2.2022. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaa somevideon Kiovan keskustassa. Venäjän propaganda oli väittänyt, että Ukrainan johto olisi paennut maasta. Pian hyökkäyksen alettua Yhdysvaltojen kerrottiinkin tarjoutuneen evakuoimaan presidentti pois Kiovasta. Laajasti levinneen sitaatin mukaan Zelenskyi torjui tarjouksen napakalla vastauksella:

27.2.2022. Venäläinen sotilaskolonna lähestyy Kiovaa. Yhdysvaltalaisen Maxar-yhtiön satelliittikuva näyttää kolonnan Ivankivin taajaman alueella muutamien kymmenien kilometrien päässä pääkaupungista. Maaliskuun alkuun tultaessa jopa yli 60 kilometrin mittaisen letkan eteneminen näytti seisahtuneen. Syyksi kerrottiin logistiset ongelmat, joita Venäjällä on ollut usein sodan aikana. (Maxar Technologies / Reuters)
27.2.2022. Ukrainan aluepuolustusvoimien jäsen näyttää vapaaehtoiselle, miten Kalashnikov-rynnäkkökivääriä hoidetaan. Maan presidentti ilmoitti jo heti hyökkäyssodan alettua, että aseita jaetaan kaikille, jotka niitä haluavat. Suuri osa väestöstä onkin tavalla tai toisella osallistunut ponnistukseen hyökkääjää vastaan. (Viacheslav Ratynskyi / Reuters)
28.2.2022. Tampereen Kiovanpuiston ystävyyskaupunkiveistoksen juurelle lasketaan kymmeniä kynttilöitä. Niin Tampereella kuin ympäri muuta Suomea ja maailmaa osoitettiin heti hyökkäyssodan alettua tukea Ukrainalle. Tampereella ensimmäinen Venäjän sotatoimia vastustanut mielenosoitus järjestettiin Keskustorilla heti 24. helmikuuta. (Ossi Ahola / Aamulehden arkisto)

Maaliskuu

1.3.2022. Siviilit harjoittelevat Molotovin cocktailien eli polttopullojen heittämistä Žytomyrin kaupungissa. Sodan alussa ukrainalais­viranomaiset levittivät ohjeita polttopullojen valmistamiseksi. Molotovin cocktailit ovat suomalaisille tuttuja talvi- ja jatkosodasta. (Viacheslav Ratynskyi / Reuters)
4.3.2022. Venäjä valtaa Euroopan suurimman ydinvoimalan Zaporižžjassa. Valvontakameran kuvamateriaali näyttää leimahduksen, joka syttyi, kun Venäjän joukkojen tulitus osui rakennukseen voimalan alueella. Valtauksen jälkeen Zaporižžjan ydinvoimala on vastoin kansainvälisiä sopimuksia joutunut sotatoimien kohteeksi. (Zaporižžjan ydinvoimala / Reuters)
9.3.2022. Venäjä iskee lastensairaalaan Mariupolissa. Satamakaupunki oli jo venäläisjoukkojen piirittämä, ja jopa satojentuhansien ihmisten arvioitiin odottavan ulospääsyä sieltä. Osa sairaalaiskussa loukkaantuneista oli synnyttämässä olleita naisia. Isku tapahtui kesken tulitauon, jonka epäonnistumisesta Venäjä syytti Ukrainaa. (Ukrainan asevoimat / Reuters)

10.3.2022. Ukrainalainen sotilas piiloutuu helikopterin ilmaiskulta lähellä Demydivin kylää Kiovan alueella. Samana päivänä Venäjän ja Ukrainan ulkoministerit Sergei Šoigu ja Dmytro Kuleban neuvottelivat Turkissa muun maussa tulitauosta ja evakuointi­käytävistä. Neuvottelujen tulokset olivat laihat. Venäjä oli vaatinut, että Ukraina julistautuu puolueettomaksi, Ukraina taas vakuutti, ettei se antaudu. (Maksim Levin / Reuters)

12.3.2022. Ukrainalaiset sotilaat kantavat paareille nostettua ruumista Irpinissä. Verrattain pieni Irpin sijaitsee vain noin 20 kilometrin päässä Kiovasta. Venäjä pommitti kaupunkia raskaasti heti hyökkäyssotansa alusta lähtien. Maaliskuun lopulla ukrainalaiset saivat vallattua Irpinin takaisin. Samalla noin 200–300 siviilin kerrottiin kuolleen taisteluissa. (Marko Djurica / Reuters)
18.3.2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu ihmisille Moskovan Luznikin stadionilla Krimin valtaamisen vuosipäivänä. Televisioidussa puheessaan Putin ylisti venäläisjoukkojen suoriutumista Ukrainassa. Mediatietojen mukaan osaa puhetta stadionille kuuntelemaan tulleista oli painostettu tulemaan paikalle. (Mikhail Klimentyev / Sputnik / Reuters)
18.3.2022. Sotaa paenneita ukrainalaisia majoittuu pakolaiskeskukseksi muutetulla urheiluareenalla Länsi-Puolan Poznań kaupungissa. Venäjän hyökkäys synnytti Eurooppaan suurimman pakolaistilanteen sitten toisen maailmansodan. Maaliskuun puolivälissä paenneita jo yli 3,1 miljoonaa, joista liki 2 miljoonaa oli mennyt Puolaan. (Piotr Skornicki / Agencja Wyborcza / Reuters)

Huhtikuu

2.4.2022. Venäjän joukkojen vetäytyminen Butšasta paljastaa raakuuksia. Kaupungista löytyi noin 300 ihmisen ruumiit, avoin joukkohauta ja kellareita, joita on epäilty käytetyn kidutuskammioina. Yksi surmatuista oli 52-vuotias, lämmityslaitoksella työskennellyt ja meikkauskurssilla opiskelun aloittanut nainen. (Zohra Bensemra / Reuters)
2.4.2022. Butša ehti olla venäläisten hallussa lähes kuukauden ajan. Ukrainan puolustusministeriö kuvaili tapahtumia heti tuoreeltaan uudeksi Srebrenican joukkomurhaksi. Osa ruumista lojui kaduilla, kokonaisia perheitä oli yhä autoissaan kuoliaiksi ammuttuina ja osan surmatuista siviileistä kädet oli sidottu selän taakse. (Ronaldo Schemidt / AFP / Lehtikuva)

4.4.2022. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tutustuu Butšan taistelupaikkoihin. Noin 25 kilometrin päässä pääkaupungista Kiovasta sijaitsevasta pikkukaupungista paljastui ensi kertaa sodan aikana todisteita ukrainalaissiviilien järjestelmällisestä surmaamisesta. (Ronaldo Schemidt / AFP / Lehtikuva)

8.4.2022. Yli 50 ihmistä kuolee ja kymmeniä loukkaantuu ohjusiskussa Kramatorskin rautatieasemalle. Ukrainalaiset poliisit tutkivat jäämiä ohjuksesta, jonka kylkeen oli kirjoitettu venäjäksi ”lasten puolesta”. Venäjä kielsi tuoreeltaan osallisuutensa iskuun ja syytti siitä Ukrainaa. (Fadel Senna / AFP / Lehtikuva)
8.4.2022. ”Historiassanne olette nähneet Venäjän hyökkäyksen omaan maahanne. Uhka on edelleen olemassa”, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo puheessaan Suomen eduskunnalle. Samana päivänä palvelun­esto­hyökkäykset kaatoivat ulko- ja puolustus­ministeriön verkkosivut ja venäläiskone loukkasi Suomen ilmatilaa. (Kaisa Rautaheimo / Sanoman arkisto)
10.4.2022. Kun Mariupolin teatteria pommitettiin 16. maaliskuuta, maahan rakennuksen edustalle oli kirjoitettu venäjäksi deti, lapsia. Teatteriin oli hakeutunut suojaan satoja ihmisiä ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 600 ihmistä sai surmansa. Huhtikuussa taistelut Mariupolissa jatkuivat. Tilanne kaupungissa oli ollut vaikea jo viikkojen ajan. (Pavel Klimov / Reuters)
14.4.2022. Venäjän Mustanmeren laivaston Moskva-lippulaiva uppoaa. Ukrainan mukaan alus sai osuman Neptune-ohjuksesta, Venäjän mukaan laivalla syttyi tulipalo. Moskvaa pilkkaava postimerkki nousi Ukrainassa hitiksi. Alun perin Käärmesaaren puolustajien kunniaksi suunnitellun merkin suosio räjähti, kun siinä näkyvä Moskva upposi. (Valentyn Ogirenko / Reuters)

Toukokuu

9.5.2022. Venäjällä juhlitaan voitonpäivää, jolla muistetaan natsi-Saksasta saavutettua voittoa ja toisessa maailmansodassa kaatuneita. Toisin kuin moni oli etukäteen pelännyt, presidentti Vladimir Putin ei julistanut sotaa Ukrainaa vastaan tai yleistä liikekannallepanoa. (Maxim Shemetov / Reuters)

10.5.2022. Taistelut Mariupolista jatkuvat – lähinnä Azovstalin terästehtaan alueella, minne Venäjän joukkojen kerrottiin tunkeutuneen toukokuun alussa. Tehdas oli viimeinen alue Mariupolista, joka oli Ukrainan hallinnassa. Loukkaantunut ukrainalaissotilas istui bunkkeriin rakennetussa kenttäsairaalassa. (Azovin rykmentin mediapalvelu / Reuters)

15.5.2022. ”Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi alkaa”, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Hän ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoivat Presidentinlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa, että Suomi hakee puolustusliitto Naton jäseneksi. (Kalle Koponen / Sanoman arkisto)
20.5.2022. Ukrainalainen Azov-rykmentti ilmoittaa, että se on saanut käskyn lopettaa Mariupolin puolustamisen. Kaupungin viimeiseltä Ukrainan hallussa olleelta alueelta, Azovstalin terästehtaalta, evakuoitiin sotilaita. Satamakaupunki Mariupol oli kaatunut. (Aleksandr Jermotsenko / Reuters)
22.5.2022. Alle kolmessa kuukaudessa Mariupol pommitettiin raunioiksi. Venäjän mukaan se kohdisti iskunsa vain sotilaskohteisiin, mutta silti se pommitti muun muassa synnytyssairaalan ja teatterin. Jo huhtikuussa arvioitiin, että kaupungissa olisi sodan aikana kuollut yli 20 000 siviiliä. Vesi, sähkö ja lämpö katkaistiin kaupungista jo maaliskuussa. Venäläissotilaat kulkivat keskellä sitä, mitä Mariupolista oli jäänyt jäljelle. (Aleksandr Jermotsenko / Reuters)

26.5.2022. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee Ukrainassa, muun muassa lähellä Butšaa sijaitsevassa Irpinissä. Kuva Marinista luotiliivit yllään katsomassa Venäjän joukkojen kaupunkiin tekemiä tuhoja levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa ja herätti huomiota maailmalla. (Irpinin kaupunginhallitus / Reuters)

Kesäkuu

16.6.2022. Eurooppalaisten päättäjien vierailut Ukrainassa jatkuvat. Italian silloinen pääministeri Mario Draghi (vas.), Romanian presidentti Klaus Iohannis ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vierailevat Irpinissä. Vierailulle osallistui myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Maiden johtajat lupasivat vierailullaan tukea Ukrainalle ja kertoivat kannattavansa Ukrainan ottamista EU-jäsenehdokkaaksi. (Ludovic Marin / Reuters)
18.6.2022. Severodonetskissa Azotin kemiantehtaasta nousee savua ja liekkejä Venäjän tekemän iskun jälkeen. Pommitukset ja katutaistelut ovat jatkuneet Severodonetskissa kuukausia. Kesäkuun edetessä alkaa näyttää siltä, että kaupunki on joutumassa venäläisjoukkojen saartamaksi. (Oleksandr Ratushniak / Reuters)
20.6.2022. Vielä ennen juhannusta ukrainalaissotilas tarkkaili Severodonetskin katuja. Muutamaa päivää myöhemmin Ukrainan joukot vetäytyivät kaupungista, joka oli ollut Luhanskin viimeisiä, joita Venäjä ei vielä ollut onnistunut ottamaan haltuunsa. Alueen kuvernöörin mukaan kesäkuun lopulla 90 prosenttia Severodonetskista oli vaurioitunut. (Oleksandr Ratushniak / Reuters)

28.6.2022. Pelastusviranomaiset jatkavat työskentelyään Krementšukissa sijainneen ostoskeskuksen raunioilla. Venäjä teki ostoskeskukseen ohjusiskun 27. kesäkuuta. Ainakin 18 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui. Ukrainan presidentin mukaan paikalla oli iskun sattuessa yli tuhat ihmistä. Isku herätti huomiota, ja se tuomittiin laajasti perusteettomana. (Ukrainan valtion hätäpalvelu / Reuters)

Heinäkuu

4.7.2022. Venäjä on vallannut Lysytšanskin – ja koko Luhanskin alueen. Ennen Ukrainan joukkojen vetäytymistä kaupungista se ehti olla yhtenä taitelujen keskipisteenä koko alkukesän. Venäjälle Lysytšanskin valtaus merkitsi poliittista voittoa. Venäläisten panssaroidun miehistönkuljetusvaunun kylkiin oli maalattu Z-kirjain. (Aleksandr Jermotsenko / Reuters)
7.7.2022. Ukrainan sotilaat pystyttävät lipun Mustanmeren Käärmesaarelle. Venäjä valtasi saaren heti sodan alussa, mutta sen joukot vetäytyivät saarelta kesäkuun lopulla. Saarta puolustaneet ukrainalais­sotilaat saavuttivat ikonisen aseman, kun yksi heistä vastasi väitetysti antautumista vaatineille venäläisille lauseen ”venäläinen sotalaiva, painu vit***n”. (Ukrainan armeija / Reuters)
22.7.2022. Sopimukset Ukrainan satamien avaamiseksi viljakuljetuksille allekirjoitetaan Turkin Istanbulissa. YK:n pääsihteeri António Guterres (vas.), Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sekä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja puolustusministeri Hulusi Akar osallistuivat allekirjoitustilaisuuteen, joka sujui kireissä tunnelmissa. Ukraina kuuluu maailman tärkeimpiin vehnänviejiin. (Umit Bektas / Reuters)

Elokuu

9.8.2022. Novofedorivkan lentotuki­kohdassa Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla tapahtuu useita räjähdyksiä. Räjähdyksistä nousi savua Krimin rantojen yllä. Heti tuoreeltaan Venäjä kiisti, että tukikohtaan olisi isketty. Ukraina on myöhemmin vahvistanut olleensa iskujen takana. Venäjä miehitti Krimin jo vuonna 2014. (Reuters)

24.8.2022. Sodan keskellä vietetään Ukrainan itsenäisyyspäivää sen 31-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Etukäteen oli pelätty, että Venäjä iskisi voimalla juuri itsenäisyyspäivänä. Mielenosoittajia kokoontui ympäri maailmaa, muun muassa Lontoossa, yhteen osoittamaan tukeaan Ukrainalle. (Hannah McKay / Reuters)

Syyskuu

1.9.2022. Kouluvuosi alkaa Ukrainassa ensimmäistä kertaa sodan keskellä. Sodan ensimmäisen puolen vuoden aikana lähes tuhat lasta oli kuollut tai loukkaantunut ja yli 3 miljoonaa lasta tarvitsi humanitaarista apua. Tyttö istui isänsä hartioilla, kun ihmiset kuuntelivat opettajan kouluvuoden aloituspuhetta Butšassa. (Galeb Garanich / Reuters)
14.9.2022. Ukraina aloittaa syksyllä menestyksekkään vastahyökkäyksen, joka kääntää sodan kulun. Alun perin vastahyökkäystä odotettiin etelään Hersonin alueelle, mutta se alkoikin Koillis-Ukrainan Harkovassa. Ukrainan erikoisjoukot ovat kuvanneet Hersonin vastahyökkäystä kuukausien ajan valmistelluksi suureksi disinformaatio-operaatioksi. Ukrainan lippu liehui lähellä Izjumin kaupunkia Harkovan alueella. (Galeb Garanich / Reuters)
16.9.2022. Ukrainan takaisin valtaamasta Izjumin kaupungista löytyy joukkohauta. Nopeasti kerrotaan, että hautapaikalta on löytynyt pitkälti yli 400 yksittäistä hautaa. Viranomaisten mukaan valtaosan joukkohautaan haudatuista on siviilejä. Osan uhreista kädet oli sidottu ja heitä oli ammuttu lähietäisyydeltä. (Serhii Nuzhnenko / Reuters)

19.9.2022. Presidentti Volodymyr Zelenskyi vaatii puheessaan pian Izjumin joukkohautalöydön jälkeen. Venäjä väitti joukkohaudan olevan valhetta ja syytti Ukrainaa tilanteen lavastamisesta. Valtaosa haudoista oli merkitty nimettömillä puuristeillä. (Galeb Garanich / Reuters)

21.9.2022. Venäjällä presidentti Vladimir Putin julistaa maahan osittaisen liikekannallepanon. Samana päivänä poliisi ottaa sitä vastustaneita mielenosoittajia kiinni Moskovassa. Mielenosoituksia nähtiin useissa kaupungeissa ja kaikkiaan satoja mielenosoittajia otettiin kiinni. (Reuters)
27.9.2022. Humanitaarista apua saanut nainen pyyhki kyyneliään Izjumissa, kun Ukrainan vastahyökkäys etenee Harkovan alueella. Ukrainan nopean etenemisen arvioitiin olevan sen ansiota, että Venäjä joutui yllätetyksi. Syyskuussa venäläisjoukkojen kerrottiin vetäytyneen muun maussa Izjumista, Kupjanskista ja Balaklijan kaupungeista. (Zohra Bensemra / Reuters)
30.9.2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoittaa asiakirjat neljän Ukrainalta miehitetyn alueen, Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporižžjan, pakkoliitämiseksi Venäjään. Liitoksia edelsivät vale­kansan­äänestykset. Putin asettui valokuvaan alueiden nukkehallitsijoiden kanssa Kremlin suuressa palatsissa Moskovassa. (Dmitri Astakhov / Sputnik / Reuters)

Lokakuu

5.10.2022. Ukraina vapauttaa Lymanin kaupungin venäläisjoukoista syys–lokakuun vaihteessa. Rauta- ja maanteiden solmukohdassa sijaitsevan, strategisesti tärkeän Lymanin valtaus oli Ukrainalle suuri voitto. Sotilas tutki kaupungissa pahoin tuhoutunutta koulua. (Zohra Bensemra / Reuters)
8.10.2022. Kertšinsalmen sillalla tapahtuu voimakas räjähdys. Osa Venäjälle tärkeästä, Krimin niemimaan ja manner-Venäjän yhdistävästä sillasta romahtaa. Spekulaatio räjähdyksen aiheuttajasta alkaa heti. Ukraina ei tuoreeltaan ota tapahtuneesta vastuuta, eikä Venäjä suoraan syytä Ukrainaa. (AFP / Lehtikuva)
8.10.2022. Kiovassa pariskunta suutelee palavaa Kertšinsalmen siltaa esittävän teoksen edustalla. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi räjähdystä tuoreeltaan: ”Tänään valtiomme alueella oli enimmäkseen aurinkoista, eikä lainkaan huono päivä. Valitettavasti Krimillä oli pilvistä, mutta toki myös lämmintä.” (Vladyslav Musiienko / Reuters)

Marraskuu

12.11.2022. Hersonin asukkaat juhlivat venäläisten vetäytymistä kaupungista. Venäjä ilmoitti aiemmin marraskuussa alkaneensa vetää joukkojaan Hersonista, jota ukrainalaisjoukot olivat lähestyneet viikkojen ajan. Venäjä miehitti Hersonin heti sodan alussa. Viimeisinä toiminaan perääntyessään venäläiset tuhosivat kaupungista tärkeän sähkölinjan. (Jevhenii Zavhorodnii / Reuters)

16.11.2022. Poliisit tutkivat Przewodówin kylän peltoja Nato-maa Puolassa. Ohjusräjähdys kylässä tappoi kaksi ihmistä 15. marraskuuta. Tapahtunut herätti heti huolta: tuliko sodasta nyt Naton sota? Yhdysvallat kertoi kuitenkin nopeasti, että ohjus oli Ukrainan ilmatorjuntaohjus. Venäjä oli tehnyt Ukrainaan ennen räjähdystä Puolassa toistasataa ohjusiskua. (Jakub Orzechowski / Handout / Reuters)
23.11.2022. Venäjä iskee viikkojen ajan Ukrainan energiahuollon infrastruktuuria vastaan ohjusiskuin ja miehittämättömillä ilma-aluksilla. Paikoin marraskuussa jopa 10 miljoonaa ukrainalaista oli ilman sähköä. Nainen ulkoilutti koiraansa sähkökatkon pimentämässä Kiovassa. (Valentyn Ogirenko / Reuters)

Joulukuu

22.12.2022. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee Washingtonissa ja ensimmäistä kertaa ulkomailla sitten Venäjän hyökkäyksen alun. Sankarivastaanoton saanut Zelenskyi antoi Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisille (vas.) ja edustajainhuoneen puheenjohtajalle Nancy Pelosille Ukrainan lipun, jonka hän oli tuonut Bahmutista taisteluiden etulinjasta. (Evelyn Hockstein / Reuters)
31.12.2022. Useat räjähdykset ravistelevat Kiovaa. Ilmaiskuissa kuoli ainakin yksi ihminen ja useita loukkaantui. Räjähdykset jatkuivat heti vuoden 2023 ensimmäisten tuntien aikana. Ukraina on kertonut ampuneensa uudenvuodenyönä alas 45 venäläislennokkia. (Gleb Garanich / Reuters)
31.12.2022. Presidentti Vladimir Putin piti uudenvuodenpuheen. Venäjän valtiollisen Sputnik-uutistoimiston välittämän kuvan ja Kremlin kertomien tietojen mukaan Putin piti puheensa Venäjän eteläisen sotilaspiirin päämajassa. (Mihail Klimentyen / Sputnik / Reuters)

Tammikuu 2023

10.1.2023. Linnut lentävät raunioiden yllä Makijivkassa Donetskin alueella. Ukraina iski uudenvuodenyönä rakennukseen, johon oli majoitettu venäläissotilaita. Ukrainan mukaan iskussa kuoli jopa 400 sotilasta, Venäjän mukaan vähemmän. Ukraina onnistui ilmeisesti paikantamaan rakennukseen kokoontuneet venäläissotilaat heidän matkapuhelimiensa sijainnin perusteella. (Aleksandr Jermotsenko / Reuters)
14.1.2023. Taistelut pienestä Soledarin suolakaivoskaupungista yltyvät tammikuussa verisiksi. Pitkään oli epäselvää, onko Venäjä saanut vallattua kaupungin. Haavoittunutta ukrainalaissotilasta kuljetettiin paareilla soledarilaisella tiellä. Venäjän vallattua Soledarin taistelut ovat kiihtyneet Itä-Ukrainan Bahmutin alueella. (Anatolii Stepanov / AFP / Lehtikuva)
18.1.2023. Ukrainan sisäministeri ja useita muita ihmisiä kuolee, kun helikopteri syöksyy maahan Brovaryn kaupungissa lähellä Kiovaa. Kopteri putosi alueelle, jossa on asuintaloja ja päiväkoti. Koneen kerrottiin olleen matkalla kohti etulinjaa. Maahansyöksyn syystä ei ollut heti tietoa. (Valentyn Ogirenko / Reuters)
24.1.2023. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Ukrainassa, muun muassa Borodjankassa. Pikkukaupungin kerrottiin jo viime maaliskuussa olevan lähes täysin tuhottu. Niinistö kiinnitti saamansa aluepuolustusjoukkojen 114. prikaatin hihamerkin suojaliiviinsä, Suomen lipun viereen. (Markku Ulander / Lehtikuva)

Helmikuu

3.2.2023. EU:n ja Ukrainan johtajien huippukokous järjestetään Kiovassa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoittivat nimensä Ukrainan lippuun. Von der Leyen vakuutti, että EU:lta on tulossa uusia pakotteita Venäjää vastaan. (Ukrainan presidentin kanslia / Reuters)

5.2.2023. Raskaat taistelut aiheuttavat pahaa vahinkoa kodeille ja infrastruktuurille Bahmutin alueella Itä-Ukrainassa. Venäjän joukot ovat yrittäneet vallata kaupunkia kesästä lähtien. Spekulaatiot Venäjän mahdollisesti suunnittelemasta uudesta suurhyökkäyksestä kiihtyvät. Siviilejä alkaa poistua yhä enemmän eristyksiin jääneestä Bahmutista tilanteen kiristyessä. (Yasoyoshi Chiba / AFP / Lehtikuva)

5.2.2023. Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov rypee korruptioskandaalissa. Ministeriöstä paljastui tammikuussa korruptiovyyhti, jonka vuoksi useita korkea-arvoisia viranhaltijoita on erotettu. Kohun myötä on puhuttu myös Reznikovin erottamisesta, mutta toistaiseksi hän on jatkanut puolustusministerinä. (Dimitar Dilkoff / AFP / Lehtikuva)
5.2.2023. Ensimmäiset Ukrainan toivomat ja sille luvatut Leopard 2 -taistelupanssarivaunut Kanadasta saapuvat Puolaan ukrainalaissotilaiden koulutusta varten. Saksa ilmoitti tammikuun lopulla suostumuksestaan lähettää Leopardeja Ukrainaan. Sittemmin on kerrottu, että Ukrainan länsiliittolaisilla on vaikeuksia saada kasaan niin paljon vaunuja kuin aluksi luvattiin. (Kanadan puolustusministeriö / Reuters)
8.2.2023. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi (oik.) vierailee Britanniassa ja tapaa muun muassa kuningas Charlesin Buckinghamin palatsissa. Puheessaan maan parlamentille Zelenskyi painotti, että Venäjän tulee nyt ajatella Ukrainan vastahyökkäystä: ”Heidän pitää ajatella, miten he lähtevät Ukrainasta.” Samana päivänä Zelenskyi vieraili myös Ranskassa ja EU-parlamentin vieraana Brysselissä. (Aaron Chown / Reuters)
11.2.2023. Ukrainalaiset sotilaat seisovat BMP-2 -rynnäkkö­panssari­vaunun vieressä tiellä lähellä taistelujen etulinjaa Bahmutissa. Kaupungista on käyty taisteluja jo kuukausia ja sen valtaus olisi symbolinen voitto Venäjälle. Ukrainan presidentti on sittemmin sanonut, että Bahmutia puolustetaan niin pitkään kuin se on järkevää. (Yevhenii Zavhorodnii / Reuters)

20.2.2023. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tekee historiallisen vierailun Kiovaan. Kun Biden ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävelivät ulkona, taustalta saattoi kuulla ilmahälytyssireeneiden ulvonnan. Zeleneskyi kuvaili vierailua erittäin merkittäväksi. Kyseessä oli Bidenin ensimmäinen vierailu Ukrainaan sitten hyökkäyssodan alkamisen. (Ukrainan presidentin mediapalvelu / Reuters)

Pauliina Karjalainen, tekstit

Tatu Airo, editointi

Tuija Tammi, ulkoasu

Hannu Mänttäri, animaatio