Ilari Tapio, teksti
Poimimme Satakunnan Kansan pitkältä taipaleelta 15 merkittävää uutisaihetta, yhden lehden jokaiselta vuosikymmeneltä.
1870-luku
Siipirataslaivan tuho
Satakunta-lehden alkuajan traagisin uutinen liittyi siipirataslaiva Österbottenin tuhoon elokuussa 1874. Merimiehen huolimattomasti heittämä tulitikku sytytti Reposaaresta Kristiinankaupunkiin matkalla olleen aluksen ilmiliekkeihin pian satamasta lähdön jälkeen. Hyteissä päiväunilla tai salongissa lounaalla olleet matkustajat joutuivat paniikkiin, ja liki 20 ihmistä hukkui joko tulimereen tai Selkämereen. Suuri osa uhreista oli lapsia.
1880-luku
Kokemäen kirkkorymyli
"Kirkko pallaa, alttari puuttoo ja kivimuuri kaatuu!” Näin muisteli vuonna 1874 syntynyt Hilda Pajula vanhoilla päivillään parven alta kuulunutta huutoa, joka käynnisti Kokemäen tuhoisan kirkkorymylin jouluna 1882. Täpötäyden kirkon höyryisessä hälinässä syntyi väärän palohälytyksen sekä kirkkokansan humalatilan ja alkukantaisen pirunpelon seurauksena kaaos. Tungoksessa tallautui kuoliaaksi kolme ihmistä. Kymmeniä loukkaantui.
1890-luku
Tampereen–Porin rata
Satakunta siirtyi uudelle aikakaudelle, kun 30 vuotta vireillä ollut Tampereen ja Porin välinen rautatie avattiin vihdoin junaliikenteelle huhtikuussa 1895. Vaiheittain edenneet rakennustyöt oli aloitettu viisi vuotta aiemmin. Enimmillään esimerkiksi Kokemäen työpiirissä työskenteli talvella 1892 noin 600 miestä. Porin jälkeen rataa jatkettiin vielä Mäntyluotoon, jota valtion talviliikennekomitea oli ehdottanut Suomen toiseksi talvisatamaksi.
1900-luku
Porin puuvillatehdas
Porin Puuvilla Oy aloitti toimintansa vuonna 1900. Asialla olivat kauppias Gustav Ramberg ja joukko porilaisia liikemiehiä sekä suurimpina omistajina A. Ahlström Oy ja Ahlströmin suku. Kymmenkunta vuotta myöhemmin tehtaalla oli jo 650 työntekijää, ja Pori sinnitteli Suomen viidenneksi suurimpana teollisuuskaupunkina. Vuonna 1974 puuvillaosakeyhtiö fuusioitiin Finlaysoniin, ja vuonna 1981 sen kutomo tuhoutui Suomen teollisuushistorian suurimmassa tulipalossa.
1910-luku
Sisällissodan veriteot
Yksi Suomen sisällissodan esinäytöksistä koettiin Huittisten Osuusmeijerillä heinäkuussa 1917, kun lakkoilevat maataloustyöläiset ja vartijayhdistyksen miehet ottivat väkivaltaisesti yhteen. Pahempaa seurasi sodan aikana kevättalvella 1918. Porissa punaiset teloittivat helmikuussa yksitoista Pietniemen Vanhakartanosta haettua suojeluskuntalaista lyseon pihalla. Maaliskuussa he ampuivat kuusitoista Ahlströmin johtajaa ja pääkonttorin virkailijaa Noormarkun Koliahteella.
1920-luku
Harjunpään palo
Vuosikymmenen hyviä uutisia oli Porin keskustan ensimmäisen kiinteän sillan valmistuminen Kokemäenjoen yli vuonna 1926. Traagisia tapahtumia olivat puolestaan 53 uhria vaatinut torpedovene S2:n uppoaminen Porin edustalla lokakuussa 1922 sekä Ulvilan Harjunpään kylän lähes kokonaan tuhonnut tulipalo toukokuussa 1920. Pärekattoja pitkin kovassa tuulessa levinnyt palo sai alkunsa pikkupojan tulitikkuleikistä. Liekkimereen jäi yli sata rakennusta.
1930-luku
Ensimmäinen lentoasema
Jämijärvellä avattiin lentokenttä kesällä 1935, ja Kokemäen Piikajärvellä sellaisen suunnittelu laitettiin alulle vuonna 1934. Isomman lentoaseman ensimmäinen vaihe valmistui Poriin syksyllä 1939. Muutamia vuosia vireillä ollutta rakennushanketta perusteltiin Porin kasvaneen työttömyyden lieventämisellä sekä kesälle 1940 suunnitelluilla Helsingin olympialaisilla. Niiden Jämijärvellä pidettäviksi aiotut purjelentokilpailut tarvitsivat laskukentän. Olympialaisten sijasta tuli kuitenkin sota.
1940-luku
Tuhoisin pommitus
Porin tuhoisin pommitus talvisodan aikana tapahtui 2. helmikuuta 1940. Tuolloin 21 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui, kun 20 puna-armeijan konetta pudotti noin 200 pommia Keskussairaalan ja Seikun sahan väliselle alueelle. Pahimman osuman sai Rosenlewin tehdasalue. Sotavuosien presidentti oli Risto Ryti. Hän syntyi ja varttui Huittisissa, valmistui ylioppilaaksi Porin Lyseosta, perusti asianajotoimiston Raumalle ja istui käräjiä Eurassa.
1950-luku
Köyliön vankilapalo
Mielenterveysongelmista kärsinyt vanki sytytti eristyssellinsä olkipatjan tuleen Köyliön vanhassa puisessa vankilarakennuksessa heinäkuun 1. päivän iltana 1959. Seurauksena oli Suomen vankilahistorian tuhoisin tulipalo. Liekkeihin, savuun ja romahtaneiden rakenteiden alle kuoli 16 vankia. He olivat pääosin nuoria miehiä, pikkurikollisia, jotka eivät päässeet ulos suljettujen ovien ja kaltereiden takaa. Loukkaantuneita oli parikymmentä. Palon vastuukysymyksiä puitiin pitkään.
1960-luku
Kuljetusveneen uppoaminen
Iloisia asioita olivat Pori Jazzin festivaalihistorian alku heinäkuussa 1966 ja kullaalaisen painonnostaja Kaarlo Kangasniemen olympiakulta Méxicossa lokakuussa 1968. Hyvin surullinen tragedia sattui puolestaan merellä Rauman edustalla joulukuussa 1964. Kuuskajaskarin linnakkeeseen alokastansseihin matkalla ollut kuljetusvene K-8 upposi hinaajan törmättyä siihen. Turmassa hukkui 28 ihmistä. Monet heistä olivat veneen keulahytissä, josta oli vaikeaa päästä pois.
1970-luku
Kaksi ydinvoimalaitosta
Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi tammikuussa 1974 rakennusluvan Eurajoen Olkiluotoon rakennettavalle ydinvoimalaitosyksikölle. Työt alkoivat heti seuraavana päivänä, mutta paikka ei ollut alun perin itsestään selvä. Ennen Eurajokea laitosta soviteltiin Suomen kartalla 13 eri paikkaan, muun muassa Päijänteen saareen. Olkiluoto 1:n sähköntuotanto alkoi syyskuussa 1978 eli neljä ja puoli vuotta myöhemmin. Olkiluoto 2 oli tällöin jo rakenteilla. Sekin valmistui nopeasti.
1980-luku
Dingomaniasta porirockiin
MTV:n Levyraati-ohjelman voitti tammikuussa 1984 oudon porilaisyhtyeen outo kappale. Laulu oli Sinä ja minä ja esittäjä Dingo, jonka meikatut jäsenet näyttivät uusromantiikan mannekiineilta. Saman vuoden syksyllä Dingo ei ollut enää outo. Yhtye ja sen megahitit Autiotalo ja Levoton Tuhkimo nostattivat Suomessa ennenkokemattoman nuorisohysterian, porirock-ilmiön, jonka sateenvarjon alla menestyi myös muita porilaisyhtyeitä. Tunnetuimpia olivat Yö ja Mamba.
1990-luku
Unescon luetteloon
Kankaanpääläinen keskustapoliitikko Kauko Juhantalo (1942-2020) sai vuonna 1993 valtakunnanoikeudessa erittäin harvinaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen lahjuksen ottamisesta ministerinä ollessaan. Hänet myös erotettiin eduskunnasta. Maakunnan toisella laidalla riemastuttiin vuonna 1991 Vanhan Rauman saamisesta Unescon maailmanperintöluetteloon. Historiallinen puukaupunginosa oli luettelossa ensimmäinen suomalaiskohde Suomenlinnan ohella.
2000-luku
Ulvilan surma
Porin kaupunkitulva elokuussa 2007 oli yksi uuden vuosituhannen isoista uutisista. Vielä laajemmat mittasuhteet sai Ulvilassa joulukuussa 2006 tapahtunut henkirikos, jossa sosiaalipsykologi Jukka S. Lahti surmattiin kotonaan. Lähes kolme vuotta myöhemmin teosta epäiltynä vangittiin Lahden leski Anneli Auer, jonka hovioikeus kuitenkin vapautti murhasyytteestä vuonna 2015. Ulvilan surmasta tuli yksi Suomen historian kohutuimmista selvittämättömistä rikosmysteereistä.
2010-luku
Patakunnan Kansa
Jääkiekko on Satakunnan seuratuin urheilulaji. Massiivisin siihen liittynyt huuma koettiin huhtikuussa 2013, kun Porin Ässät palasi Suomen mestariksi 35 vuoden tauon jälkeen. Satakunnan Kansa ilmestyi silloin nimellä Patakunnan Kansa. Ässien aikaisemmat mestaruudet ovat vuosilta 1971 ja 1978. Sitä ennen Porin Karhut voitti kultaa vuonna 1965 ja RU-38 vuonna 1967. Rauman Lukko palasi puolestaan kultakantaan keväällä 2021. Lukon ainoa aikaisempi mestaruus on vuodelta 1963.
Ilari Tapio, teksti
JULKAISTU 1.2.2023 © Satakunnan Kansa